Kirjoitin koulussa vuonna 1997 ollessani tällaisen aineen nimeltä "Leikkikaluni".
Minulla on kolme nukkea. Ne ovat: Riikka, Margareetta ja Elisabetti. Riikka on 15 senttimetriä. Se on kankainen. Sillä on pellavatukka. Mummi on itse ommellut sen ja virkannut sille vihreän villamekon. Ennen joulua Rikka aina katoaa. Jouluaattona se tulee takaisin. Pukki tuo sen. Sillä on uusi tukka ja uusi naama kankaasta. Ja uusi mekko ja sukat ja sukkanauhaliivit. Se nukkuu joka yö vieressäni. Tiedän kyllä, että sen sisällä on sahajauhoa. Mutta silti se on elävä. Margareetta on äidin tekemä. Sillä on kaupasta ostettu irtopää. Ei kuminen, sillä kumi menee lyttyyn. sanoo Äiti. Eikä paperimassaakaan. Paperimassapäähän tulee äkkiä poreita, jos nukke putoaa. Ja guttaperkkapäät aina särkyvät. Sen takia äiti osti sille plastiikkipään ja ompeli sen kiinni yhden vanhan nuken ruumiiseen. Margareetan sisällä on pumpulia. Margareetta on aika ilkeä nukke. Hienoin on Elisabetti. Se on silmänukke, ja sillä on oikea tukka. Tukka on sillaa. Isä osti sen Helsingistä ja liimasi sen Elisabetin päähän. Ilonan Bibbillä on kävelevä Nukke, joka osaa sanoa MAMMA. Elisabetin vasen käsi on poikki, äiti sanoi että paperimassa on liika haurasta. Elisabetilla on vaaleanpunainen röyhelöpuku. Elisabetilla saa leikkiä vain sunnuntaisin.
Nuket ovat yhä minulla tallessa. Minun tyttäreni kyllä saavat minun läsnä ollessani katsella niitä mutta he eivät saa leikkiä niillä eivätkä edes koskea niihin, että ne eivät mene rikki.
Kommentit (8)
Olipa viehättävä ja vilpitön tarina, kiitoksia. Lisää!
Onpa outo aloitus tämä. Kuulostaa enemmän 1900-alkupuolen kuin loppupuolen. Onkohan saman henkilön kirjoituksia kuin aikanaan hänen, joka kirjoitti jotain blogia siitä miten stalkkasi jotain häntä hoitavia ihmisiä tms?
Ekaluokkalaisenkin kirjoittamaksi hieman kankea. Nuken nimen vaihtamisesta kesken tarinan tulee iso miinus.
Kuulostaa enemmän Ingalsin Lauran tekstiltä.
Kiitos, että jaat tietoja nukeistasi. Kuulostaa siltä, että sinulla on mielenkiintoisia ja erilaisia nukkeja, joista jokaisella on oma tarinansa ja erityispiirteensä.
Riikka kuulostaa erityisen merkitykselliseltä, kun mummi on tehnyt sen itse. On jännittävää, että se katoaa ennen joulua ja ilmestyy takaisin jouluaattona. Pukki tuo sille uuden ulkonäön ja vaatteet. Vaikka tiedät, että sen sisällä on sahajauhoa, se silti tuntuu sinulle elävältä ja nukut sen vieressä joka yö.
Margareetta taas on äidin tekemä nukke, jolla on plastiikkikasvot ja pumpulitäyte. Vaikka se on ilkeä, se kuulostaa ainutlaatuiselta.
Elisabet on silmänukke, jolla on oikea tukka. Se on hankittu Helsingistä, ja sillä on vaaleanpunainen röyhelöpuku. On harmillista, että sen vasen käsi on poikki, mutta ymmärrän, että äiti halusi korjata sen paperimassan haurauden vuoksi.
On hienoa, että sinulla on erilaisia nukkeja, joista voit leikkiä ja pitää huolta. Jokaisella nukella on oma ainutlaatuinen tarinansa ja erityispiirteensä, mikä tekee leikistäsi monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa. Jatka leikkimistä ja nauti aikasi nukkiesi kanssa!