Lue keskustelun säännöt.
miten ihmeessä pääsen päiväkotityöstä pois?!
05.09.2021 |
En jaksa enää. Olen sosionomi, mutta ei mua palkata muualle, koska eniten kokemusta varhaiskasvatuksesta. Pitääkö opiskella ihan kokonaan uusi ammatti? Voinko irtisanoa itseni ja yrittää hakeutua vaikka työharjoitteluun niin, että saisib kokemusta muualtakin kuin päiväkodista? En pysty tähän enää.
Kommentit (28)
No onhan sosiaalipuolella pulaa tekijöistä. Mutta ei se helppoa ole sielläkään.
Mutta joo. Ymmärrän.
Itse irtauduin tekemään vain keikkaa.
Mutta mulla on jo ikää joten kulutan vuosia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti ennemmin mitä haluaisit tehdä. Jatko-opinnot opettajaksi?
Miksi te ette nouse kapinaan jos se työ on noin kauheaa. Miksi ette puhu ääneen epäkohdista julkisesti.
Luuletko, että muilla aloilla on ruusuilla tanssimista?!
Voin sanoa: EI OLE!!
Päiväkodin vaihtokin voi auttaa. Pisteillä on isoja eroja. Todella isoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No töistä pääsee pois irtisanomalla itsensä. Ei ole vaikeaa.
Mistä tiedät ettei sinua palkata muualle? Montaako paikkaa olet hakenut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko huomannut että siellä on ovi? Siitä minä menin ulos enkä takaisin palannut. Päiväkodit on hirvein työpaikka mitä voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Oletko huomannut että siellä on ovi? Siitä minä menin ulos enkä takaisin palannut. Päiväkodit on hirvein työpaikka mitä voi olla.
Ei lähimaillekaan. Jos tuollaista väittää, ei tiedä töiden luonteesta yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP taitaa asua jossain korvessa. Pääkaupunkiseutu on TÄYNNÄ avoimia työpaikkoja, joihin etsitään sosionomeja.
- perhetyö
- lastensuojelu
- nuorisotyö
- vammaistyö
- vanhustyö
Sosionomi voi aivan itse valita, haluaako keskittyä asiakastyöskentelyyn (siis tehdä sitä sosiaalityötä "kädestä pitäen") vai haluaako keskittyä paperinpyörittelyyn (toimistotyö, päätöksenteko).
Sinnikkäästi yrität kunnes onnistut. Tiedän kyllä toivottomuuden tunteen, kun rukkaset tulevat joka hakemuksesta tai haastattelussa päädetään juuri siihen toiseen vaihtoehtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP taitaa asua jossain korvessa. Pääkaupunkiseutu on TÄYNNÄ avoimia työpaikkoja, joihin etsitään sosionomeja.
- perhetyö
- lastensuojelu
- nuorisotyö
- vammaistyö
- vanhustyö
Sosionomi voi aivan itse valita, haluaako keskittyä asiakastyöskentelyyn (siis tehdä sitä sosiaalityötä "kädestä pitäen") vai haluaako keskittyä paperinpyörittelyyn (toimistotyö, päätöksenteko).
Ja moniin järjestöjen esimiestehtäviin haetaan myös sosionomeja.
Minä en ymmärrä missä helvetin laalaa-landiassa nuo 'astu ovesta ulos, irtisanoudu"-tyypit oikein asuvat ja elävät???
Ihan oikeasti, millaiset realiteetit elämässä mahdollistavat sen, että ottaa hatkat työstään, jopa vakituisesta sellaisesta??
Pyhällä hengelläkö sitä sen jälkeen elellään ja maksellaan sitä elämistä ja perheen kuluja??
Vai niillä varhaiskasvatusalan suurten palkkojen mahdollistamilla säästöillä 😆🤣🤔??
T. Alalla myös eikä exit-reittiä tiedossa vaikka psyyke ei enää jaksaisi, viis tuki-ja liikuntaelinongelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jää opintovapaalle ja siitä sitten rupeat työnhakuun, kun koulutus uuteen ammattiin löytyy. Ja sen jälkeen vasta irtisanoudut, jos siis olet vakituinen työntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä missä helvetin laalaa-landiassa nuo 'astu ovesta ulos, irtisanoudu"-tyypit oikein asuvat ja elävät???
Ihan oikeasti, millaiset realiteetit elämässä mahdollistavat sen, että ottaa hatkat työstään, jopa vakituisesta sellaisesta??
Pyhällä hengelläkö sitä sen jälkeen elellään ja maksellaan sitä elämistä ja perheen kuluja??
Vai niillä varhaiskasvatusalan suurten palkkojen mahdollistamilla säästöillä 😆🤣🤔??T. Alalla myös eikä exit-reittiä tiedossa vaikka psyyke ei enää jaksaisi, viis tuki-ja liikuntaelinongelmista.
Etkö ole koskaan kuullut työttömyyskorvauksesta? Sillä tuppaa elämään ihmiset, joilla ei ole työpaikkaa.
Etsi ensin uusi työ. Sitten voit kävellä ulos päiväkodista.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä missä helvetin laalaa-landiassa nuo 'astu ovesta ulos, irtisanoudu"-tyypit oikein asuvat ja elävät???
Ihan oikeasti, millaiset realiteetit elämässä mahdollistavat sen, että ottaa hatkat työstään, jopa vakituisesta sellaisesta??
Pyhällä hengelläkö sitä sen jälkeen elellään ja maksellaan sitä elämistä ja perheen kuluja??
Vai niillä varhaiskasvatusalan suurten palkkojen mahdollistamilla säästöillä 😆🤣🤔??T. Alalla myös eikä exit-reittiä tiedossa vaikka psyyke ei enää jaksaisi, viis tuki-ja liikuntaelinongelmista.
Itse valitsin hetkellisesti pienemmät tulot eli työttömyyskorvauksen sen sijaan, että olisin tuhonnut mielenterveyteni ja muunkin terveyteni työpaikassa, joka oli yhtä helvettiä. Ihan täällä Suomessa tapahtui. Ei ollut edes vaikeaa.
Jäin kerran lyhytaikaisesti työttömäksi. Ohjasivat työkkäristä jollekin akateemisten työllisyyskurssille. Siellä oli ihmisiä hyvin eri aloilta. Mutta lukumääräisesti lähes puolet oli lastentarhaopettajia. Keski-ikäisiä naisia kaikki, ja jokainen oli aivan kypsä siihen työhön. Pyrkivät muille aloille.
Ainakin minulle jäi se käsitys, että työ on hyvin kuluttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä missä helvetin laalaa-landiassa nuo 'astu ovesta ulos, irtisanoudu"-tyypit oikein asuvat ja elävät???
Ihan oikeasti, millaiset realiteetit elämässä mahdollistavat sen, että ottaa hatkat työstään, jopa vakituisesta sellaisesta??
Pyhällä hengelläkö sitä sen jälkeen elellään ja maksellaan sitä elämistä ja perheen kuluja??
Vai niillä varhaiskasvatusalan suurten palkkojen mahdollistamilla säästöillä 😆🤣🤔??T. Alalla myös eikä exit-reittiä tiedossa vaikka psyyke ei enää jaksaisi, viis tuki-ja liikuntaelinongelmista.
Suomessa on helppo päästää irti ahdistavasta työstä, koska meillä on toimiva sosiaaliturvajärjestelmä. Tietenkin elintasossa pitää tinkiä jonkin verran, mutta aika monelle se on pieni hinta siitä, ettei tarvitse elää stressikimppuna työssä, joka ahdistaa.
Komppaan sua, ala on ihan perseestä. 3 vuotta vielä ja jään varhennetulle eläkkeelle…