Lue keskustelun säännöt.
Miltä teistä tuntuisi
04.09.2021 |
Jos mies sanoisi, että enää ei sitten juhlita syntymäpäiviä millään tavalla, vaan se on yksi päivä muiden joukossa? Mies päätti sitten yhtäkkiä ettei tarvitse huomioida, koska kuulemma pilasin hänen syntymäpäivänsä viimeksi mököttämällä, eikä muka tehty mitään erityistä. Syötiin kakkua, oli ostettu kukkia ja muitakin herkkuja oli tarjolla, mutta mies oli itse kiukkuinen koko sen viikon ja koska oli lomalla niin juopotteli joka ikinen päivä räyhäten milloin mistäkin asiasta.
Minulla ei työttömyyden vuoksi ollut rahaa hankkia lahjaa. Mies myös itse sanonut, että perhe on tärkein lahja hänelle, mutta nyt onkin sitä mieltä, että minä saan unohtaa kaikki erityisyydet omilta syntymäpäiviltäni. Hän aikoo lopettaa lahjojen ostot, ei kukkia, ei kakkua ei yhtikäs mitään. Tuli sellainen olo etten merkitse hänelle mitään.
Kommentit (19)
Surkea selitys olla antamatta mitään lahjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surkea selitys olla antamatta mitään lahjaa.
No eikö? Kyllä tällainen loukkaa syvästi minua. Koen ettei mies pidä minua enää missään arvossa.
Mies, joka käyttää lomansa juopotteluun, kannattaa pistää vaihtoon.
Siis suuttuiko siitä, että ei saanut mitään lahjaa? Tai siis ihmettelen näissä aina, että keskitytään siihen onko itse oikeassa. Mitä väliä sillä on, jos toisesta tuntuu pahalta? Etkö voi hänen seuraavana syntymäpäivänään järjestää jotain erityisen suurta?
Tekosyitähän keksii aina, jos asia ei ole tärkeä.
Kurjaa. Osta itsellesi kukkia, kakku ja ihana lahja tai lahjoja merkkipäivinä. Lähde mieluiten kotoa pois vaikka hotelliin juhlimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juopoilla on taipumus syytellä muita, jos niillä ei ole tarpeeksi kivaa.
Aikuinen mies ei takertuisi siihen, että kaiken muun muistamisen lisäksi ei saanut lahjaa.
Miehesi on keskenkasvuinen juoppo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa. Osta itsellesi kukkia, kakku ja ihana lahja tai lahjoja merkkipäivinä. Lähde mieluiten kotoa pois vaikka hotelliin juhlimaan.
Kunpa olisikin rahaa, niin lähtisinkin:(
Olen itse aiemmin tykännyt muistaa miestä ja muitakin sukulaisia, mutta nyt ei työttömyyden vuoksi ole mahdollista.
Meniköhän se ihan noin? Jos se olitkin sinä, joka suutuit, kun mies ei muistanut sinua lahjalla? Yleensä tuollaiset jutut ovat prinsessajuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis suuttuiko siitä, että ei saanut mitään lahjaa? Tai siis ihmettelen näissä aina, että keskitytään siihen onko itse oikeassa. Mitä väliä sillä on, jos toisesta tuntuu pahalta? Etkö voi hänen seuraavana syntymäpäivänään järjestää jotain erityisen suurta?
Tekosyitähän keksii aina, jos asia ei ole tärkeä.
Kuulemma suuttui siitä ettei tehty mitään erityistä. Oli kylläkin itse kutsunut paikalle juuri sopivasti sähkömiehen sinä päivänä ja illalla korkkasi sitten hyvissä ajoin pullon kun aloimme kakkua korkkaamaan. Edellisenä päivänä oli jo riidelty tästä juomisesta ja siitä mitä se aiheuttaa parisuhteessa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Meniköhän se ihan noin? Jos se olitkin sinä, joka suutuit, kun mies ei muistanut sinua lahjalla? Yleensä tuollaiset jutut ovat prinsessajuttuja.
En ole prinsesajuttuja vaatinut mitä se lie sinulle tarkoittaa. Olisi kiva jos olisi mukisematta niitä kukkia tuonut, mutta ei. Itse asiassa itse otti asian esille, että turha sitten odottaa syntymäpäivänä yhtään mitään. Edellisetkin syntymäpäiväni pilannut juopottelemalla. Ennen toi kukkia ja lahjankin, mutta nykyään en näköjään ole enää minkään arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muilla näin tunnekylmiä puolisoita?
Juhlat loppui 10-vuotiaana ja syntymäpäivät menettivät viimeisen merkityksensä täysi-ikäistyessä. Luulen kyllä että tässä on jotain ihan muuta taustalla, ehkä ikäkriisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ja miksi olette ajautuneet yhteen?
Mieti tätä, mulle ei tartte vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkea selitys olla antamatta mitään lahjaa.
No eikö? Kyllä tällainen loukkaa syvästi minua. Koen ettei mies pidä minua enää missään arvossa.
ja miehen arvo on lompakon paksuus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkea selitys olla antamatta mitään lahjaa.
No eikö? Kyllä tällainen loukkaa syvästi minua. Koen ettei mies pidä minua enää missään arvossa.
ja miehen arvo on lompakon paksuus[/quote
Höpö höpö
No sen ymmärrän, jos ei hanki lahjaa. Ei sellainen muutenkaan kuulu minusta aikuisille, jollei kyseessä ole jokin isompi kymmenjuhla tms.
Muistaa voi myös ihan toivottamalla onnea ja huomioimalla toisen juhlapäivän vaikka keittämällä aamulla kahvit. Miehesi on toiminut lapsellisesti mököttäessään lahjan puutteesta ja käytös ollut todella ala-arvoista sinua kohtaan.
Jospa sopisitte yhdessä, että tästä lähtien lahjat eivät ole se synttärien muistamisjuttu, vaan joku muu yhteinen?
Vierailija kirjoitti:
No sen ymmärrän, jos ei hanki lahjaa. Ei sellainen muutenkaan kuulu minusta aikuisille, jollei kyseessä ole jokin isompi kymmenjuhla tms.
Muistaa voi myös ihan toivottamalla onnea ja huomioimalla toisen juhlapäivän vaikka keittämällä aamulla kahvit. Miehesi on toiminut lapsellisesti mököttäessään lahjan puutteesta ja käytös ollut todella ala-arvoista sinua kohtaan.
Jospa sopisitte yhdessä, että tästä lähtien lahjat eivät ole se synttärien muistamisjuttu, vaan joku muu yhteinen?
Mies teki sen minulle hyvin selväksi että arkipäivä muiden joukossa. Ap
Ketään paikalla?