Lue keskustelun säännöt.
Te joiden puolisolla aikuisia lapsia aiemmasta suhteesta ja nämä saaneet lapsia, niin oletteko tekin isovanhempia?
Mummo
03.09.2021 |
Mun mies on mua 15 vuotta vanhempi ja hänellä on kaksi aikuista lasta aiemmasta liitostaan. Nyt lapsista vanhempi on saanut oman lapsen. Raskausaikana vähän vierastin mieheni puheita siitä, että musta tulee mummo. No lapsi syntyi ja miehen tytärkin alkoi sanoa mua mummoksi. Äitinsä on elossa ja toki lapsella on isoäiti myös isänsä puolelta. Jotenkin silti tuntuu hassusta, että mua sanotaan mummoksi. En ole lapselle biologisesti sukua ja mummoksi kutsuminen 40-vuotiaana tuntuu oudolta. :D
Mutta kun näin sen pienen tytön ensimmäistä kertaa niin sydän suli. <3 Kai mun täytyy nyt vain sopeutua olemaan mummo. :)
Kommentit (18)
Täytyy sanoa, et kyllä mun oman isän puoliso on enemmän mummo lapsilleni kuin oma äiti, jota ei vaan kiinnosta. Olen erittäin tyytyväinen, että saimme tällaisen bonus-mamman, vaikka vasta aikuisiällä olemme tutustuneet. Lapsille hän on ihan yhtä tärkeä kuin pappansakin.
Onnea sullekin uudesta suvun jäsenestä, miksi ikinä haluatkaan itseäsi kutsuttavan! ♡ Tulet lapsen silmissä olemaan ihan samalla viivalla kuin muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi ystäväni on bonusmummo tai Tuula.
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista kyllä. Mun vanhemmat on eronneet ja uusissa suhteissa, omille lapsilleni he ovat mummo ja Matti sekä pappa ja Maija. Mummoksi kutsutaan niitä jotka oikeasti ovat lapsen isoäitejä, kun he kerran ovat elossakin.
Ei tuossa ole mitään erikoista. Mun äidin uusi puoliso halusi heti olla isoisä kun mun tyttö syntyi. Heistä tuli todella tärkeitä toisilleen. Ikävä kyllä äidin mies menehtyi tyttäreni ollessa ala-asteella. Sairasti pitkään ja suri sitä kun ei näe tyttäreni kasvavan aikuiseksi. 😭
Sehän on ihan kunnia-asia. Saat olla tyytyväinen, että antavat sulle tuon arvonimen.
Ajattele, jos ne ei mummottelis ja jättäis sut ulkopuolelle.
Kyllä minun papan uusi puoliso oli minulle myös mummo. Samoin on isäni puoliso minun lapsilleni mummi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole mieheni lapsenlapsille mummo. Kutsuvat ihan etunimeltä. Toki ovat minulle tärkeitä ihmisiä ja viihdymme toistemme seurassaan. Mutta mummo en ole.
Kyllä meillä ollaan mummu ja pappa tasapuolisesti kaikille. Myös edesmennyt anoppini sanoi itseään mummuksi minun lapsille. Se on paljon myös kiinni siitä miten puolisoiden lapset itse lapsensa ojentaa.
Meille ojennettiin näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ukin puoliso ei ole mummo eikä oikeastaan missään tekemisissä miehensä lasten tai lastenlasten kanssa.
Omat vanhemmat erosivat minun ollessa lapsi ja molempien uudet puolisot ovat olleet elämässäni jo yli 25 vuotta. Molemmilla siis se eron jälkeinen uusi suhde on kestänyt eivätkä ole jatkuvasti tapailleet uusia tyyppejä. Puolisot ovat myös samaa ikäluokkaa vanhempieni kanssa eli sinäänsä eri tilanne kuin ap:lla. Minun lapseni kutsuvat myös näitä minun äiti- ja isäpuolta mummoksi ja papaksi. Tämä on ollut sekä minun, vanhempieni ja bonusvanhempieni toive. Meillä on aina menty ajatuksella, että puolikas pyöristyy kokonaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän muksulla oli mummon ja pappojen lisäksi Reijo-pappa ja Eeva-mummu. Näistä Reijo-pappa oli eniten isovanhempi, hän kävi tarhan mummikummipäivät ja jumppaharrastuksen kevätnäytökset. Olen ikuisesti hänelle kiitollinen siitä. Omat vanhempani dementoituivat varhain ja miehen isä asui kaukana.
Sano että olet ”Sari” etkä mummo. Mitä jos saat oman lapsen? Vielä mahdollista 40-vuotiaana. Sitten olisit samaan aikaan äiti ja ”mummo”. Moni hyväksyy mummoksi kutsumisen vasta yli 60-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuossa on erikoista se, että muut ihmiset määrittelevät tuon kutsumanimen mummo. Kiva ajatus, että ottivat sut huomioon ja mukaan noin avosylin, mutta mummoksi kutsuminen olisi pikkasen liikaa mullekin.
Ehkä olisin vaan Tiina-täti tms. jätetään ne mummottelut heille, joille se kuuluu.
Mitä enemmän mummoja ja pappoja on, sitä parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano että olet ”Sari” etkä mummo. Mitä jos saat oman lapsen? Vielä mahdollista 40-vuotiaana. Sitten olisit samaan aikaan äiti ja ”mummo”. Moni hyväksyy mummoksi kutsumisen vasta yli 60-vuotiaana.
Enhän mitää kirjoittanut onko mulla lapsia vai ei. Kyllä mulla on itsellä yksi teini-ikäinen lapsi eli voin saada ihan biologisia lapsenlapsia.
Kävimme taas katsomassa vauvaa ja taas mua kutsuttiin mummoksi. En voi mitään, mutta kyllä se vauva on niin ihana! Sain syöttää vauvan tuttipullolla ja pitelin sylissä pari tuntia kun vauva otti päikkärit. <3 Kyllä mä taidan olla mummo. :)
Mun mies on lasteni lasten isoisä ihan täysillä.
Mutta meillä ei ole alun alkaenkaan jaoteltu ketään lapsi- tai isäpuoliksi. Samaa perhettä alusta saakka.
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän mummoja ja pappoja on, sitä parempi.
Oppii lapspaha perhe elämän aakkoset:/
Meillä molemmilla oli aiempia lapsia ja saatiin yhteisiäkin. Miehellä 3, minulla 2 ja yhteisiä 4 + plus 1 adoptoitu lapsi.
Kaikilla muilla jo lapsia paitsi kahdella nuorimmaisella.
Omille biologisille lastenlapsille ollaan mummo ja vaari. Ei-biologisille ollaan "Liisamummo" ja "Pekkavaari", mutta käytännössä yleensä lyhenne on mummo ja vaari heillekin. Eikä me koeta kumpikaan että ollaan vähempiarvoisia vaikkei kaikki biologisia jälkeläisiä olekaan. Lisäksi osalla lapsistamme on uusperheet jo itselläänkin ja heidänkin eibiologisille lapsille ollaan mummoja ja vaareja. Meillä läheiset ja lämpimät välit kaikkiin ja ollaan melkoinen seurakunta, mutta kaikki yhtä samaa tasa-arvoista perhettä mikä on tärkeintä.
Lapsilla on useampia isovanhempia ja se on rikkaus. Ja aikoinaan adoptiolapsikin todisti sen, että rakkaus ei ole kiinni biologiassa. Kyllä lasta ja lastenlapsia rakastaa ja heihin kiintyy vaikka ei olisi mitään biologiaa.
Aika erikoista kyllä. Mun vanhemmat on eronneet ja uusissa suhteissa, omille lapsilleni he ovat mummo ja Matti sekä pappa ja Maija. Mummoksi kutsutaan niitä jotka oikeasti ovat lapsen isoäitejä, kun he kerran ovat elossakin.