Ikää 48 ja muisti prakaa tosi pahasti
Olen unohtanut lähes kaiken lapsuudestani, ja myös nuoruusaikainen epidosimuisti alkaa olla hataraa. En muista ihmisiä enkä tapahtumia. Tämän myötä tietysti myös tunnemerkitykset katoavat; en kaipaa tai kaihoa, koska en yksinkertaisesti muista kuin pieniä pätkiä sieltä täältä. Olen tästä suoraan sanottuna vähän kauhuissani. Muilla tällaista?
Kommentit (8)
Mä muistan taas hyvin lapsuuden, mutta nuoruus enemmän hämärän peitossa. Aikuisvuodet vielä totaalisemmin jääneet unholaan. Tyyliin jotain toissavuotisesta juhannuksesta/uudestavuodesta sun muista ei mitään havaintoo. Eikä alkolla osuutta asiaan, vaan huononevalla muistilla.
N41
Jep. Toisaalta se on helpottavaa, mutta pelkään tosi paljon myös sairastavani dementiaa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet.
Joissa unohtaa koko menneisyytensä?
Mä muistan lapsuudestakin asioita varsin hyvin. Aikuisuudelta jotkin viikonloput ovat osittain ikäänkuin usvan peittämiä. Eivät ihan tyhjää muttei myöskään niin tarkkaa. Tiedän kyllä syyt miksei aina niin tarkkoja muistikuvia.
M.50
Oletko ap hoikka ja syönyt aina niukasti? Monet nuorena dementoituneet ovat hoikkia ns ikuisia laihduttajia.
Kyllä se aika kultaa muistot. 50v ja välillä hataraa on. En kaikkea ole unohtanut. Laitan oman "tunteettomuuden" iän piikkiin. Liekö vaihevuosiin liittyvää, en tiedä. En ole vielä lääkärille asiasta maininnut.
Mene lääkärille, mieluiten suoraan asiantuntevalle yksityiselle.
Yksin kauhistelemalla mikään ei parane. Jos se ei ole muistisairaus, saat helpotuksen. Jos se on, saat lääkkeet ajoissa ja niistä on apua.