Oltiin 25v aviossa, ero. Ei enää ystäviä.

Ei kannata luopua ystävistä liiton aikanakaan. Ei ne sulje toisiaan pois vaan täydentävät toisiaan.

Joo, jälkiviisaushan tähän nyt auttaa. Eikö vaan?

No sitten hommaamaan uusia ystäviä. Ja seuraavan suhteen aikana sitten säilytät ne kaverit.

Mulla kaveri erosi 15v suhteesta. Nyt kaikkien pitäis olla sen kanssa tekemässä kaikkea. Ite lopetti pikkuhiljaa yhteydenpidon eikä lopuksi vastaillu mihinkään. Kun ei enää vastaillut, niin poistin sen numeron. Kuukausi sitten siltä tuli viesti. Kysyin kuka olet. Ai miten niin kuka olen. Niin en tiedä, kun ei ole tällaista numeroa mulla.

Ensin on tyhjä olo. Mutta sinä päätät jatkosta.

Mihin ne ystävät nyt on kadonneet?

Vierailija kirjoitti:

Mulla kaveri erosi 15v suhteesta. Nyt kaikkien pitäis olla sen kanssa tekemässä kaikkea. Ite lopetti pikkuhiljaa yhteydenpidon eikä lopuksi vastaillu mihinkään. Kun ei enää vastaillut, niin poistin sen numeron. Kuukausi sitten siltä tuli viesti. Kysyin kuka olet. Ai miten niin kuka olen. Niin en tiedä, kun ei ole tällaista numeroa mulla.

Itse taas vaihdoin numeron. Eipähän tule yhteydenottoja ihmisiltä jotka lakkasivat vastaamasta minulle ja muutenkaan eivät osoittaneet kiinnostusta. Molemminpuolisille ystäville kyllä annoin uuden numeroni. No, ei heistä varmaan muutenkaan olisi kuulunut mutta mistä sen tietää.

Vierailija kirjoitti:

Mulla kaveri erosi 15v suhteesta. Nyt kaikkien pitäis olla sen kanssa tekemässä kaikkea. Ite lopetti pikkuhiljaa yhteydenpidon eikä lopuksi vastaillu mihinkään. Kun ei enää vastaillut, niin poistin sen numeron. Kuukausi sitten siltä tuli viesti. Kysyin kuka olet. Ai miten niin kuka olen. Niin en tiedä, kun ei ole tällaista numeroa mulla.

Koska siltä oli viimeksi tullut vastaus viestiisi? Ihmettelen kuinka monen vuoden jälkeen joku kehtaa.

Nyt pää pystyyn, ei se mitään, uusia kavereita vaan kehiin. Ei vanhat olisi välttämättä muutenkaan pysyneet elämässä, jatkossa opit että kavereita ei kannata hylätä. Mutta nyt on hyvä aika olla aktiivinen, tapaamisia, seuroja yms, hommaat tekemistä ja ehkä ajan kanssa saa tuttavia elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla kaveri erosi 15v suhteesta. Nyt kaikkien pitäis olla sen kanssa tekemässä kaikkea. Ite lopetti pikkuhiljaa yhteydenpidon eikä lopuksi vastaillu mihinkään. Kun ei enää vastaillut, niin poistin sen numeron. Kuukausi sitten siltä tuli viesti. Kysyin kuka olet. Ai miten niin kuka olen. Niin en tiedä, kun ei ole tällaista numeroa mulla.

Itse taas vaihdoin numeron. Eipähän tule yhteydenottoja ihmisiltä jotka lakkasivat vastaamasta minulle ja muutenkaan eivät osoittaneet kiinnostusta. Molemminpuolisille ystäville kyllä annoin uuden numeroni. No, ei heistä varmaan muutenkaan olisi kuulunut mutta mistä sen tietää.

Vaihdoit numeron tuosta syystä? Aikamoista draamailua. Jos joku ei pitänyt sua kiinnostavana, kenen syy se on?

Molempi parempi kirjoitti:

Ei kannata luopua ystävistä liiton aikanakaan. Ei ne sulje toisiaan pois vaan täydentävät toisiaan.

Sä et vissiin ole ollut osallisena tai seurannut sivusta kenenkään eron jälkeistä elämää? Ikävä kyllä se menee usein niin, että ihmiset (parin yhteiset ystävät) valitsevat puolensa tai lopettavat yhteydenpidon.

Itse en ole eronnut, mutta pitkän liiton aikana olen menettänyt kaikki ystäväni. Olemme muuttaneet usein: ensin omien opintojeni vuoksi, sittemmin miehen töiden takia. Jokaisen muuton myötä ystäviä on ollut vähemmän ja vähemmän, kunnes viime vuonna havahduin siihen, ettei enää ole jäljellä ainuttakaan. Karmeaa ajatella kuinka yksin olisin, mikäli eroaisin puolisostani.

Niin kai sitä makaa kuin petaa.

Mutta minua itseäkin hämmästyttää, kuinka paljon alamme elää puolison " ehdoilla".

Riippuu kait kunkin kiltteyden tasostakin.

Vierailija kirjoitti:

Mihin ne ystävät nyt on kadonneet?

Tarkoittanee entistä puolisoaan. 

Useille puoliso on se paras ja läheisin ystävä.

Nyt alat elää omaa elämääsi! Harrasta, liiku, ole aktiivinen! Uusia ystäviä voi saada vielä aikuisenakin. Et ole maan ainut eronnut, muita samassa tilanteessa olevia on taatusti lähipiirissäkin.

Vierailija kirjoitti:

Mihin ne ystävät nyt on kadonneet?

Usein tapahtuu niin kummatkin on töissä on lapsia.Viikonloput kuluu siivoten,pykäten yhdessä perheen kanssa.Jos viellä lapsi lapset harastaa.Niiden kuskaminen harrastus ja haku.Aika ei riitä naisilla pitää yllä kontakteja. Tulee eroja tai jää leskeksi.Huomaa lapsilla aikuisina oma elämä.Joten pyörität sormia ,vajoot masenus.Kunes keksit jonkun harrastus ja sen kautta elämään valoa,ihmisiä,uusi rakkaus.Mikä on myrkyä kaikille.Sitten ei olekaan aikka aikuisille lapsille ja lapsen lapsia ei jaksa hoitaa aina lapsen lapsia.Kun on aikoinaan jo homansa tehnyt.Syntyy huono äiti ilmiöt ja huono anoppi ilmiöt.Useimilla taipumus mumoja käytää vain ilmasina hoitajina.Varsinkin jos ei vaaria,Kun mumot löytää kumpanin ,on myrkkyä ja ei saakaan olla läsnä lapsen lapsen elämässä HuOM! ilman hoito vastuuta!