Missä vaiheessa siirryimme muiden suojelemisesta itsemme suojaamiseen?

Empatian puuska loppui kuin seinään, kun rokotteita alettiin jakamaan. Vanhukset ja sairaat auton alle, veronmaksajat ensin. Ennustin tämän ajatusten muutoksen jo silloin, kun ihmiset taputtelivat parvekkeillaan. Ajattelin, että sitä on hauska seurata, mutta ei. Minusta tuntuu, että tämä muutos oli surullisinta mitä olen pandemian aikana nähnyt. Se ei ollut mikään yllätys, ihmiset ovat pohjimmiltaan itsekkäitä ja pelaavat samaan pussiin vain kun itse siitä hyötyvät. Se on täysin luonnollista, eikä se ole väärin. Silti tuo tekopyhyys ja syyttely aiheuttaa vatsan väänteitä, kun sitä ajattelee.

Vierailija kirjoitti:

Empatian puuska loppui kuin seinään, kun rokotteita alettiin jakamaan. Vanhukset ja sairaat auton alle, veronmaksajat ensin. Ennustin tämän ajatusten muutoksen jo silloin, kun ihmiset taputtelivat parvekkeillaan. Ajattelin, että sitä on hauska seurata, mutta ei. Minusta tuntuu, että tämä muutos oli surullisinta mitä olen pandemian aikana nähnyt. Se ei ollut mikään yllätys, ihmiset ovat pohjimmiltaan itsekkäitä ja pelaavat samaan pussiin vain kun itse siitä hyötyvät. Se on täysin luonnollista, eikä se ole väärin. Silti tuo tekopyhyys ja syyttely aiheuttaa vatsan väänteitä, kun sitä ajattelee.

Vanhuksia ja riskiryhmäläisiä piti suojella, mutta nyt ollaan jo toisella linjalla, enää ei ole väliä sillä, miten paljon uusia tartuntoja tulee, pyritään varaamaan jokaiselle tarvitsevalle paikka sairaalassa ja paikka sairaalan ruumishuoneessa. Niin kauvan kun paikkoja riittää, ihmiset saavat vapaasti sairastua ja kuolla. Toki hurskaasti toivotaan, että rokotteet pitäisivät sairastuneiden ja kuolevien määrän kohtuullisena.