Vaarillani oli useita ufokokemuksia, lopulta hän katosi- nyt olen viettänyt aikaa mummolani pihapiirissä ja havaintojeni myötä tullut hyvin miettiliääksi

Vaari katosi jo kun olin 10-vuotias ja jotenkin täällä entisen mummolan tilalla kun kulkee niin tulee muistot vahvoina mieleen.
Vaari oli oikea vanhanajan tervaskanto , maanviljelijä, tila on suuressa vesistössä omassa saaressaan.
Lampaita täällä oli mummolassa, valtavista omenapuista lampaat syötettiin pelkillä omenoilla. Omenia oli noista puista useita traktorinlavallisia aina.
Vaari kertoi oudoista valoista jota järvellä näkyi ja loppuaikoina muistan kun mummoni sanoi äidilleni että vaari on tuonut ne valot sisään. Muistan kun mummo kertoi että oli kuullut vaarin touhuavan alakerrassa ja lähtenyt alakertaan niin nähnyt kuin vetistä valoa hehkunut portaikko ja alhaalla vaari puhunut jonkun kanssa. Tuo on melkein ainoita kertoja kun suoraan kuulin lapsena vaarin " valoista" mutta sukulaiset useinkin puhuivat niistä siten että asia jotenkin nousi esiin ja kaikki tiesi vaarin valoista.
Asiasta ei varsinaisesti oikein, ainakaan minun kuulteni, pohdiskelen puhuttu että mitä Vaari oli vaikka asiasta sukulaisille puhunut ja sitten hän katosi ja nyt on muutenkin liian myöhäistä.

Tuleepa pitkä sepustus mutta asia itsellekin aika kummallinen kun olen nyt tämän paikan uusi käyttäjä. Olen täällä nyt keväästä asti asunut ja harkitsen vakavasti poismuuttamista.
Koko ajan on tapahtunut pieniä kummallisuuksia, en tunne olevani yksin tällä saarella enkä varsinkaan talossa sisällä.
Omituisia heijastuksia on näkynyt ikkunoissa ja varsinkin kasvihuoneen ikkunat ja kyllä talonkin ikkunat on joskus iltaisin jopa hyvin pelottavan näköiset kun tulee vaikka järveltä ja ilta-aurinko vedestä ikkunoihin heijastuu. Tulee mieleen vaarin "värit".
Eilen istuin saunassa aika myöhään niin saunan ikkunasta heijastui vielä ilta-aurinko, se heijastus pyöri ja värisi niin oudosti saunan oven lasissa että menin suoraan nukkumaan uskaltamatta enää ottaa edes suihkua.

Tiedän että outoa aikuisen pelätä kuin pikkutyttönä mutta jotenkin vaikuttaneet vahvemmin kuin olin uskonutkaan suvun puheet ja varmasti trauma ollut kymmenvuotiaalle vaarin katoaminen.
Silti tuntuu että ehkä ihan syytäkin pelätä, järvenosan nimikin viittaa omituisuuksia ja muistan sen mumminkin kauhun puhuessaan että ne on kutsuttu ja tuotu sisään, kuin jotkin vieraat.

Vaikuttaisiko teihin vanhat juorupuheet ja uskomukset, alkaisitteko miettiä liikaa mistä on kyse vai onnistuisitteko nauttimaan ihanasta omasta saarestanne ilman (turhia?) pelkoja?

Haluaisin niin täällä elää ja hankkia myös lampaita vaikka jotenkin ne lampaatkin lopulta liittyivät "valovyyhteen" ja osa niistä ilmeisesti juoksi järveen tai jotenkin menivät sinne ja osa sitten lopetettiin. Siitä oli lehtijuttukin aikanaan ja uskottiin että karhu tai susi oli ollut saaressa joten luonnollinen selitys.
Jotenkin vaan suvussa puhuttiin ja serkkujen isä kerran siinä pihalla sanoi jotenkin että kysykää vaarin lampailta kun kerran osaavat puhua ja viisaita neuvoja pyytämättä jaella. Jotenkin lampaan "puhe" oli koskenut serkkujen vanhempien avioliittoa mutta tuosta en tiedä yhtään sen enempää. Tiedän että niitä lampaita pidettiin jotenkin yliviisaina tai siinä oli jotain outoa.
Tuntuu että koko saari ja tila on avaruuden pirulta riivattu, en osaa oikein muuta ajatella ja noin muistan mumminkin sanoneen vaikka silloin pidin sitä herkkäuskoisuutena ja sattumien tekosina. Inhottaa omassa kodissaan pelätä!