Millaista maisemaa katselet mieluiten kotisi ikkunoista tai parvekkeelta?

Meillä on järvimaisema ja se on ihan mieletön, sillä maisema on aina eri näköinen.

Mä asun kaupungin keskustassa ja katselen vilinää. Mieluummin tekisin sitä Espanjassa.

Luontoa sen olla pitää, esim. puistoalue tmv. Nytkin katselen ikkunasta kun koululaiset kiirehtivät kouluun tuosta puiston läpi. Järvimaisema olisi myös hyvä, mutta sijainnin kanssa pitää olla tarkka. Etenkin isommissa kaupungeissa uudisrakennetaan paljon ja se järvimaisema voi mennä umpeen parissa vuodessa, kun eteen rakennetaan uusi talo (ja siinä sitten katselet vastapäistä taloa).

Vierailija kirjoitti:

Luontoa sen olla pitää, esim. puistoalue tmv. Nytkin katselen ikkunasta kun koululaiset kiirehtivät kouluun tuosta puiston läpi. Järvimaisema olisi myös hyvä, mutta sijainnin kanssa pitää olla tarkka. Etenkin isommissa kaupungeissa uudisrakennetaan paljon ja se järvimaisema voi mennä umpeen parissa vuodessa, kun eteen rakennetaan uusi talo (ja siinä sitten katselet vastapäistä taloa).

Totta. Ja tuo puistoaluekin kuten kuvailit, on itseasiassa kiva. AP

Peltomaisema. Nimimerkki pohojammaa

Lapsuudenkodissa kaikista ikkunoista näkyi metsää. Oli ihanaa, kun takapihalta sai astua suoraan metsäpoluille. Yksin viihtyvänä pidin tästä todella paljon.

Opiskelujen aikana asuin hetken asunnossa, jossa yksi ikkuna antoi hautausmaalle, muut näyttivät upeita auringonlaskuja järven ylle. Asunto oli rinteessä ylimpänä, joten näki myös korkealta kaukaisuuteen sinne järvelle päin katsoessa. Tässäkin asunnossa tuli vietettyä paljon aikaa ikkunoiden ääressä.

Myös asunto, jossa maisema oli joki + autotie + kevyenliikenteen tiet + metsä, rauhoitti mieltäni.

Sitten ne asunnot, joissa on ollut maisemana toisen talon seinä, tai keskustan katuvilinä, ovat ahdistaneet. Muutamassa en tainnut koko asumisen aikana avata kertaakaan verhoja. Palvelut olivat kivan lähellä joo, mutta en muuten viihtynyt, vaikka naapureistakaan ei ollut mitään ongelmaa.

Niin ja vielä se, että jos ostat asunnon muiden talojen keskeltä, osta siitä alueen rumimmasta rakennuksesta se oma asunto. Ikkunasta sitten voi katsella niitä mitkä enemmän miellyttää omaa silmää, eikä sitä ruminta tarvitse katsella.

Kotona haluan katsoa metsämaisemaa/kauniita puita. Mökillä ehdottomasti järvimaisema. Asuin lapsuuden järven rannalla ja "totuin" siihen vähän liikaa. Nyt kun järvi on se erityinen juttu mökillä, sen kauneudesta ei saa tarpeekseen.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenkodissa kaikista ikkunoista näkyi metsää. Oli ihanaa, kun takapihalta sai astua suoraan metsäpoluille. Yksin viihtyvänä pidin tästä todella paljon.

Opiskelujen aikana asuin hetken asunnossa, jossa yksi ikkuna antoi hautausmaalle, muut näyttivät upeita auringonlaskuja järven ylle. Asunto oli rinteessä ylimpänä, joten näki myös korkealta kaukaisuuteen sinne järvelle päin katsoessa. Tässäkin asunnossa tuli vietettyä paljon aikaa ikkunoiden ääressä.

Myös asunto, jossa maisema oli joki + autotie + kevyenliikenteen tiet + metsä, rauhoitti mieltäni.

Sitten ne asunnot, joissa on ollut maisemana toisen talon seinä, tai keskustan katuvilinä, ovat ahdistaneet. Muutamassa en tainnut koko asumisen aikana avata kertaakaan verhoja. Palvelut olivat kivan lähellä joo, mutta en muuten viihtynyt, vaikka naapureistakaan ei ollut mitään ongelmaa.

Niin ja vielä se, että jos ostat asunnon muiden talojen keskeltä, osta siitä alueen rumimmasta rakennuksesta se oma asunto. Ikkunasta sitten voi katsella niitä mitkä enemmän miellyttää omaa silmää, eikä sitä ruminta tarvitse katsella.

Hyvä pointti. :) Vaan tuskin ostan sellaista mikä on muiden talojen keskellä, minäkään en ole ikinä viihtynyt sellaisessa asunnossa jossa näkymänä on vastapäisen talon seinä. Siinä on jotain ahdistavaa, vaikka sitten reunoilta näkyisikin maisemia. AP

Luontomaisema plus jonkin verran liikennettä ja ihmisiä. Siis siten, että lähes aina näkyy elämää jos ikkunasta katsoo. Liikenne mieluusjärjesyksessä kävely, pyöräily, autot, linja-autot, raideliikenne, lentoliikenne. Näkymä vesistöön harvinaista ja rajoittaa melkoisesti valikoimaa, mutta ylimääräinen plussa. Tapauskohtaisesti muita rakennuksia ja asuinrakennukset voittavat muut rakennukset. Rakennukset mieluusjärjestyksessä pientalot, rivitalot, kerrostalot, päivittäistavarakaupat, virastot, marketit, hallit ja tehtaat. Harvinaisia plussia näkymä liikuntapaikoille tai kulttuurirakennuksiin tai kirjastoihin. Mutta näissä vaikuttaa seudun laatu paljon ovatko kulttuurin kehtoja vai modernia sikailua.

Edessä on rauhallinen katu ja takana on metsää. Olen ihan tyytyväinen maisemiin. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenkodissa kaikista ikkunoista näkyi metsää. Oli ihanaa, kun takapihalta sai astua suoraan metsäpoluille. Yksin viihtyvänä pidin tästä todella paljon.

Opiskelujen aikana asuin hetken asunnossa, jossa yksi ikkuna antoi hautausmaalle, muut näyttivät upeita auringonlaskuja järven ylle. Asunto oli rinteessä ylimpänä, joten näki myös korkealta kaukaisuuteen sinne järvelle päin katsoessa. Tässäkin asunnossa tuli vietettyä paljon aikaa ikkunoiden ääressä.

Myös asunto, jossa maisema oli joki + autotie + kevyenliikenteen tiet + metsä, rauhoitti mieltäni.

Sitten ne asunnot, joissa on ollut maisemana toisen talon seinä, tai keskustan katuvilinä, ovat ahdistaneet. Muutamassa en tainnut koko asumisen aikana avata kertaakaan verhoja. Palvelut olivat kivan lähellä joo, mutta en muuten viihtynyt, vaikka naapureistakaan ei ollut mitään ongelmaa.

Niin ja vielä se, että jos ostat asunnon muiden talojen keskeltä, osta siitä alueen rumimmasta rakennuksesta se oma asunto. Ikkunasta sitten voi katsella niitä mitkä enemmän miellyttää omaa silmää, eikä sitä ruminta tarvitse katsella.

Sillä on kyllä tosi iso merkitys mitä näkyy ikkunoista. Mieluisat maisemat rauhoittaa mieltä, oli ne kellekin mitä tahansa. Jos ikkunoista näkyy vastapäinen talo tai jotain muuta epämieluisaa, se kyllä jotenkin typistää elämää ja olemista, on pelkkä asunto/loukko eikä koti.

Vierailija kirjoitti:

Luontomaisema plus jonkin verran liikennettä ja ihmisiä. Siis siten, että lähes aina näkyy elämää jos ikkunasta katsoo. Liikenne mieluusjärjesyksessä kävely, pyöräily, autot, linja-autot, raideliikenne, lentoliikenne. Näkymä vesistöön harvinaista ja rajoittaa melkoisesti valikoimaa, mutta ylimääräinen plussa. Tapauskohtaisesti muita rakennuksia ja asuinrakennukset voittavat muut rakennukset. Rakennukset mieluusjärjestyksessä pientalot, rivitalot, kerrostalot, päivittäistavarakaupat, virastot, marketit, hallit ja tehtaat. Harvinaisia plussia näkymä liikuntapaikoille tai kulttuurirakennuksiin tai kirjastoihin. Mutta näissä vaikuttaa seudun laatu paljon ovatko kulttuurin kehtoja vai modernia sikailua.

Ihana luettelo! :) Ainakin tiedät selkeästi mistä pidät. AP

vastakkaista taloa ehdottomasti, pidän taloista ja niiden katselusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luontomaisema plus jonkin verran liikennettä ja ihmisiä. Siis siten, että lähes aina näkyy elämää jos ikkunasta katsoo. Liikenne mieluusjärjesyksessä kävely, pyöräily, autot, linja-autot, raideliikenne, lentoliikenne. Näkymä vesistöön harvinaista ja rajoittaa melkoisesti valikoimaa, mutta ylimääräinen plussa. Tapauskohtaisesti muita rakennuksia ja asuinrakennukset voittavat muut rakennukset. Rakennukset mieluusjärjestyksessä pientalot, rivitalot, kerrostalot, päivittäistavarakaupat, virastot, marketit, hallit ja tehtaat. Harvinaisia plussia näkymä liikuntapaikoille tai kulttuurirakennuksiin tai kirjastoihin. Mutta näissä vaikuttaa seudun laatu paljon ovatko kulttuurin kehtoja vai modernia sikailua.

Ihana luettelo! :) Ainakin tiedät selkeästi mistä pidät. AP

Kiitos ja en o ihan varma :)

Yksi puuttui listalta ja se puuttuu meidän kodistamme eli lisäisin listalle vielä ainakin jostakin ikkunasta näkymän mahdollisimman kauas. Ja sitten ei olekaan suurta väliä mitä siellä näkyisi. Kai :).

Jos kysyisit mikä noista on on/off -asia niin se on toki jo vaikeampi sanoa. Kokonaisuus ratkaisee.

Järveä tai metsää katselisi mieluiten. Vielä pari kuukautta sitten ikkunasta näkyi pelto, aamuisin meni kettuja ja kauriita ohi. Nyt siihen eteen (naapuriin) on noussut ruma halpis puutalo sorapihalla. No ymmärrettävää kun Helsingissä ollaan. Ehkä on muutettava maalle. 

Meillä on merimaisema ja naapurikerrostaloja. Mieluiten ottaisin metsän tai oman pihan. Satunnaisia lokkeja lukuunottamatta ulkona ei ole juuri muuta katseltavaa kuin taivas ja kaukaisuus. Kaipaisin yksityisyyden tunnetta vaikka ovat nämä avarat maisematkin kivoja. Olisi myös ihana kuunnella pikkulintujen laulavan.

Eniten ahdistaisi ikkunat suoraan kadulle tai naapuritaloon. Tähänkin muutettaessa kriteerinä oli, että naapuritalo ei ole ihan kiinni.