Lue keskustelun säännöt.
Vanhempani jättävät mieheni täysin huomiotta. Mikä avuksi?
31.03.2021 |
Mitä voisin tehdä tässä kiusallisessa tilanteessa, kun vanhempani jättävät mieheni täysin huomiotta? Taustalla todennäköisesti se, ettei vanhempieni (eikä varsinkaan isäni) mielestä miesvalintani ole heille mieleinen. Yhdessä ollaan oltu kohta 4 vuotta, mutta asenteet ja viileä käytös vain pahenee.
Vanhemmillani on taitava tapa jättää keskustelussa täysin huomiotta mieheni. Usein kertovat omista asioistaan ja jos kysyvät jotain minulta, jättävät miehen sanavalinnoissa ulkopuolelle vaikka olisi läsnä. Esimerkiksi "Mites Jenni se sun laskettelureissu meni?" -> mies oli mukana reissulla. Tai "Oletko Jenni vaihtanut jo kesärenkaat?" -> meillä tämän homman hoitaa mies ja isäni on sen itsekin nähnyt. Tässä vain pari esimerkkiä. Mies ei koskaan myöskään saa mitään muistamisia esimerkiksi jouluna vaikka itsetuo usein vanhemmilleni tuliaisia esimerkiksi tuliaisia matkoiltaan. Kun ilmoitimme suunnittelevamme häitämme ja pyysimme varamaan päivän kalenterista vastaus oli "Ok" ja häistä ei sen jälkeen ole kysytty tai puhuttu sanallakaan missään yhteydessä. Usein kun käydään vanhempieni luona kahvilla (asuvat parin h ajon päässä) he eivät välttämättä edes kata pöytää tai tarjoa mitään. Kun kuka tahansa muu viereas tulee, on pöytä täynnä tarjottavia ja isäni leikkii parastakin seuramiestä.
Sinänsä tämä ilmiö ei ole uusi, sama kaava toistui edellisenkin mieheni kohdalla. Olen itse päätellyt, että syynä on epämieluisa miesvalinta mutta voi toki olla muutakin.
Kommentit (17)
En ymmärrä miksi miehesi haluaa olla vanhempiesi kanssa missään tekemisissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on siitä, ettei vanhempiesi mielestä kukaan mies ole tarpeeksi hyvä heidän tyttärelleen, niillä on semmoinen outo prinsessasyndrooma. :)
Pidä puhuttelu vanhemmillesi. Jos käytös ei muutu asialliseksi, miksi ihmeessä edes olisitte tekemisissä?
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, ettei vanhempiesi mielestä kukaan mies ole tarpeeksi hyvä heidän tyttärelleen, niillä on semmoinen outo prinsessasyndrooma. :)
Tai ovat narsisteja. Itse sain samanlaista kohtelua tuntea. Puhuminen ei todennäköisesti auta yhtään mitään, sama meno jatkuu siitä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi miehesi haluaa olla vanhempiesi kanssa missään tekemisissä
En minäkään, mutta mieheni on valtavan kiltti luonteeltaan ja haluaa näyttää olevansa hyvä mies. Mä en niitä todisteita kaipaa, tiedän itse saaneeni parhaan mahdollisen kumppanin itselleni. Mutta vanhempieni käytös on niin uskomatonta, että mies "ei vaan voi antaa olla".
Pelkään että tästä kehittyy kierre, jossa mieheni koittaa mielistellä appivanhempiaan ja vanhempani vaativat yhä vaan enemmän ja enemmän. Tuo mitä nro 3 sanoi, voi pitää myös paikkaansa. Ehkä he ajattelevat, että heidän tyttärensä kyllä ansaitsee paremman miehen. Toisaalta he ummivastavat silmänsä nykytilanteelle ja eivät edes ota mahdollisuutta tutustua tähän mieheen.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi miehesi haluaa olla vanhempiesi kanssa missään tekemisissä
En minäkään, mutta mieheni on valtavan kiltti luonteeltaan ja haluaa näyttää olevansa hyvä mies. Mä en niitä todisteita kaipaa, tiedän itse saaneeni parhaan mahdollisen kumppanin itselleni. Mutta vanhempieni käytös on niin uskomatonta, että mies "ei vaan voi antaa olla".
Pelkään että tästä kehittyy kierre, jossa mieheni koittaa mielistellä appivanhempiaan ja vanhempani vaativat yhä vaan enemmän ja enemmän. Tuo mitä nro 3 sanoi, voi pitää myös paikkaansa. Ehkä he ajattelevat, että heidän tyttärensä kyllä ansaitsee paremman miehen. Toisaalta he ummivastavat silmänsä nykytilanteelle ja eivät edes ota mahdollisuutta tutustua tähän mieheen.
-ap
He ehkä tosiaan ajattelevat (varmaan alitajuntaisesti) ettei KUKAAN voi olla heidän tyttärelleen tarpeeksi hyvä, ihan sama kenet sinne viet. Oliko näin jo kun teininä veit (mikäli veit) poikakavereita näytille?
Sun täytyy olla miehesi rinnalla tässä asiassa, et voi olla valitsematta puolta.
Jos olet hiljaa niin hyväksyt tämän käytöksen vanhemmiltasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi miehesi haluaa olla vanhempiesi kanssa missään tekemisissä
En minäkään, mutta mieheni on valtavan kiltti luonteeltaan ja haluaa näyttää olevansa hyvä mies. Mä en niitä todisteita kaipaa, tiedän itse saaneeni parhaan mahdollisen kumppanin itselleni. Mutta vanhempieni käytös on niin uskomatonta, että mies "ei vaan voi antaa olla".
Pelkään että tästä kehittyy kierre, jossa mieheni koittaa mielistellä appivanhempiaan ja vanhempani vaativat yhä vaan enemmän ja enemmän. Tuo mitä nro 3 sanoi, voi pitää myös paikkaansa. Ehkä he ajattelevat, että heidän tyttärensä kyllä ansaitsee paremman miehen. Toisaalta he ummivastavat silmänsä nykytilanteelle ja eivät edes ota mahdollisuutta tutustua tähän mieheen.
-ap
He ehkä tosiaan ajattelevat (varmaan alitajuntaisesti) ettei KUKAAN voi olla heidän tyttärelleen tarpeeksi hyvä, ihan sama kenet sinne viet. Oliko näin jo kun teininä veit (mikäli veit) poikakavereita näytille?
Teininä meillä oli sääntö, että vanhemmille esitellään vaan "kihlakumppanit". Pitivät teiniromansseja kestämättöminä ja lyhytaikaisina, eivätkä vaivaantuneet tutustumaan näihin ihmisiin. Monet itkut aikoinaan tuli itkettyä, kun vanhemmat kieltäytyivät tapaamasta "elämäni rakkautta" ja pojan vanhemmat usein olivat vain innoissaan tapaamassa minua.
-ap
Jos sama kaava toistui jo edellisenkin miehen kohdalla, niin suhtautuminen ei ole kiinni miehestä eikä miesvalinnasta. Vika on vanhempien päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi tehdä asialle mitään. Puhuminen vaan pahentaa asiaa. Mutta voit kyllä viilentää ja etäännyttää välejä. Meillä oli samanlainen tilanne mutta vielä paljon törkeämpää käytöstä, ja johti lopulta välirikkoon. Välit poikki jo 7v ajan. En usko että palaa eikä varsinaisesti enää haluakaan että palaisi - sitä toisen loukkaamista ei kestä katsoa.
Tuollaisten kanssa puhuminen ei todellakaan auta vaan pahentaa tilannetta. Mun tapauksessa asia oli vähän sama mutta siis anoppi mollasi ja alisti minua. Kun mies pari kertaa puhui anopille, se mokoma k0sti ja LISÄSI kierroksia olemalla vieläkin ilkeämpi ja loukkaavampi.
Ei siinä auta kun välien viilennys. Tee surutyö siitä että vanhempasi ovat itsekkäitä röyhkeitä paskoja jotka ei arvosta sinua ja elämääsi. Siitä tässä on lopulta kyse kun oikein tarkkaan mietit. Sinä olet arvostettu vain heidän ehdoilla ja heidän sanelupolitiikalla. Sillä mitä sinä haluat ei ole heille mitään väliä, eikä sillä minä sinulle on tärkeää. Narsistimaista on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut miehesi asemassa. Meillä vain toisinpäin, eli minä huomasin aika pian, ettei hyödytä taistella tuulimyllyjä vastaan. Antaa heidän nähdä mörköjä sielläkin, missä niitä ei ole, jos kerran niin haluavat.
Noiden vanhempien lapsi puolestaan jaksaa vieläkin uskoa, että hän kyllä löytää keinon, jolla saa vanhemmille oman kantansa selväksi. Tämä ei ole viiteen vuoteen onnistunut, joten en näe perusteita miksi yhtäkkiä onnistuisi aiempaa paremmin.
Ja ajattelit sitten kysyä täältä sen sijaan, että puhuisit omien vanhempiesi kanssa. Nehän ovat sinun äitisi ja isäsi! Kyllä on sitten omituisia perheitä.
Itse puhuisin ensin heille ilman miestä. Jos se ei auta, sanoisin ihan suoraan keskustelussa, että hei, kyllä tiedät, että Simppakin oli reissussa, olet epäkohtelias. Jos tämä ei auta, sitten siitä luonnollisesti seurannee välien viileneminen ja yhteydenpidon väheneminen. Jos vanhemmat sitä ihmettelevät, voi suoraan sanoa, että he ovat niin töykeitä, ettei tunnu kivalta tulla kylään tms.
Suoraan puhuminen ja rehellisyys ovat ainoa tapa. Lisäksi pitää hyväksyä, että muut tekevät kuitenkin omat päätöksensä, eikä sille sitten mitään muuta voi kuin asettaa omat rajansa.
Sinä ilmeisesti et ole ennenkään osannut asettaa rajoja, kun sama tilanne on ollut edellisten kumppanien kanssa. Olet totuttanut vanhempasi siihen, että heillä on lupa loukata sinua ja kumppaniasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En hyväksyisi tuollaista käytöstä vanhemmiltani. Joko he hyväksyvät mieheni tai menettävät tyttären. Ihan ääliömäistä touhua ja sääliksi käy miehesi. Pidä nyt hänen puoliaan edes.
Välit poikki. Ei auta mikään muu. Kokemusta on.
Vanhempasi käyttäytyvät törkeän huonosti. Ei lenenkään tarvitse tuollaista sietää.
Ottaisin tilanteen puheeksi vanhempien kanssa, kertoisin, että se loukkaa minua ja tuntuu miehen puolesta pahalta ja jos mitään muutosta ei tapahtuisi, harkitsisin sitä, miten usein haluan heidän kanssaan olla tekemisissä.