Lue keskustelun säännöt.
Tiedättekö sen tunteen kun exä löytää uuden ja itselle tulee hätä omasta sinkkuudesta?
16.03.2021 |
Tuntuu, että kaikki muut ympärilläni löytävät jonkun, mutta minä jään yksin.
Päätelmä: minussa on jotain vikaa. Se aiheuttaa kaikenlaisia ahdistavia tunteita.
Voiko joku tsempata?
Tiedän olevani kyllä omalla polullani ja kehityn omaa vauhtiani. Silti joku ihmeellinen voima ravisuttaa minua.
Kommentit (18)
Tiedän tunteen. Ei siihen auta kuin aika. Kuten kaikkeen muuhunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin aika auttaa ja sopiva määrä tukea tuttavilta. Tuttu tunne.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tunne, mutta ei exän tai kenenkään muunkaan tekemisillä oo oikeesti mitään tekemistä sun ja sun elämän kanssa. Oot tosiaan sillä omalla polullasi ja etenet omassa tahdissasi :)
Ei niin, eikö tunteisiin kuulu mustasukkaisuutta tai muuta, päinvastoin. Mutta jotenkin tuntuu että minä olen se, joka jää yksin. En vaan löydä ketään - lukuisia yrityksiä takana. Kyllähän tänä laittaa miettimään ja aiheuttaa jonkun ihmeellisen tunnemyrskyn.
En tiedä onko eksälläni uusi, todennäköisesti on, mutta ei se vaikuta minun elämääni millään tavalla. Olen ihan sinut tämänhetkisen elämäntilanteeni kanssa.
Mulla on varmaan kyse samasta ilmiöstä, mutta vähän eri kulmasta. Pelkään, että jään loppuiäksi yksin. Olen 40 ja jokainen suhteeni on päättynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä. Kaikki exäni ovat edelleen(tai taas) yksin. Mitähän se kertoo minusta, hmm..
Tiedän tunteen, edellisen exän kanssa kävi näin. No, niiden suhde kesti noin 2 kk. Mä aloin seurustelemaan puoli vuotta myöhemmin ja nyt oon ollu 10 vuotta onnellisessa suhteessa. Exä on sinkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tulee tuo tunne aina deittaillessa, jos toinen on ollut todella aktiivinen ja sitten yhtäkkiä ei tulekkaan enää viestejä. Siinä vaiheessa pakosti miettii, että se onkin löytänyt jonkun toisen. Riipaisevinta on, jos treffikumppani on sellainen jonka kanssa voisi elää parisuhteessa, niin se tieto ettei itse saa nauttia siitä ilosta, mutta joku toinen saa. Varsinkin jos itsellä ei ole varalla samanlaista henkilöä, jolta saisi huomiota. Se vaan sattuu sydämeen niin pirusti.
En tiedä. Minun exät on tehneet palveluksen minulle jättämällä minut niin vaurioituneeksi ja traumatisoituneeks, että en halua ikinä olla missään suhteessa mieheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun exä muutti suoraan toisen naisen luo. Silti ei ollut kiirettä löytää ketään, päinvastoin. Kasasin itseni ihan rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee tuo tunne aina deittaillessa, jos toinen on ollut todella aktiivinen ja sitten yhtäkkiä ei tulekkaan enää viestejä. Siinä vaiheessa pakosti miettii, että se onkin löytänyt jonkun toisen. Riipaisevinta on, jos treffikumppani on sellainen jonka kanssa voisi elää parisuhteessa, niin se tieto ettei itse saa nauttia siitä ilosta, mutta joku toinen saa. Varsinkin jos itsellä ei ole varalla samanlaista henkilöä, jolta saisi huomiota. Se vaan sattuu sydämeen niin pirusti.
Eli ihmiset ovat sinulle jonkinlaista käyttötavaraa, niinkö?
Se on ihan hyvä elää välillä yksin, opettavaista. Onhan sulla koko elämä aikaa löytää kumppani. Ei kannata kiirehtiä ja vertailla muihin. Seurustelee sitten kun löytyy joku jota ilman ei voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan hyvä elää välillä yksin, opettavaista. Onhan sulla koko elämä aikaa löytää kumppani. Ei kannata kiirehtiä ja vertailla muihin. Seurustelee sitten kun löytyy joku jota ilman ei voi olla.
Niinhän se on. Mutta yksinäisyys vaan tuntuu välillä niin raskaalta.
Kyllähän tuollainen hätä aina välillä joskus tulee. Omasta sinkkuudesta. Tosin en sitten tiedä, onko exä löytänyt seitsemän vuoden aikana uuden. Siellä pilven reunalla. Itse käyn haudallaan pari kertaa viikossa kertomassa kuulumiset.
Eipä koitunut onneksi exälle uusikaan avioliitto.
Järjellä kun tätä miettii, niin ei Tässö pitäisi ola mitään. En todellakaan halua eksäni kanssa enää yhteen, koska siinä oli omat, suuretkin, ongelmansa. Mutta silti ajattelen, että tämä asettaa minut jotenkin epäonnistujaksi.
Tuttu tunne, mutta ei exän tai kenenkään muunkaan tekemisillä oo oikeesti mitään tekemistä sun ja sun elämän kanssa. Oot tosiaan sillä omalla polullasi ja etenet omassa tahdissasi :)