Lue keskustelun säännöt.
Mies ei enää muista mua mitenkään
09.03.2021 |
Mies ei muistanut syntymäpäivääni, tai muisti illasta onnitella soittamalla kun näki sen jostain fasesta varmaan. Ei muistanut ystävänpäivänä paitsi toivotti hyvää sitä. Ei naistenpäivänä edes sitäkään. Ei muistanut mun nimipäivää. Ei ehkä muuten mitään mutta vielä viime vuonna muisti. Nuo kaikki ja toi suklaata ja kukkia ja vietti aikaa mun kanssa, huolehti. Myös jouluna muisti mua, vielä viime joulunakin. Minä olen kai muistanut miestä vastaavasti vähän liikaakin sitten hänen mielestään, siis pienesti mutta kuitenkin.
No en ehkä muista enää vai olenko nyt aivan lapsellinen? Tykkäisin että olisin yhtä erityinen miehelle kun vaikka vuosi sitten. Ei siis asuta yhdessä. En tiedä mitä on tapahtunut vai onko vaan itsestäänselvyys tullut kuvioon. Jos kysyn mies haluaa puhua sanojensa mukaan mutta on liukas kuin saippua eli väistelee eli keskustelu ei ole oikeaa.
Luovutanko vain? Hän on se joka ottaa yhteyttä useammin ja haluaa tavata. Pari vuotta oltu yhdessä. Olen osoittanut kyllä tunteeni miehelle sanoin ja teoin mutta pitääkö vaan unohtaa nuo edellä mainitut ja antaa tilaa? Jos minulta kysytään tykkäisin että mua huomioitaisiin vähän enemmän. Enkä pyydä mitään suureellista, lähinnä aikaa ja huomiota.
Kommentit (6)
Eiköhän tuo suhde ala olla lopuillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistin, luitko loppuun? Mies on aina tykännyt lahjoista joita olen hänelle antanut.
Niin no... Suhteen alussa haluaa tehdä toiseen vaikutuksen ja joskus se lahjominen voi mennä vähän överiksikin. Sitten, kun suhde tasottuu ja arki tulee kuvioon, niin ei sitä enää niin kovin halua mielistellä lahjoilla, vaan muilla asioilla. Suhteen alussa mies muisti minua esimerkiksi naistenpäivänä kukilla, suklaalla ja korviksilla. Tänä vuonna 6 vuotta eteenpäin muisti minua "vain" kukilla ja toivotti hyvää naistenpäivää. Itsekin muistan häntä lähinnä käytännöllisillä lahjoilla enkä enää ostele kalliita tuoksuja kaappiin pölyttymään, kun tiedän, että hän ei niitä kaipaa ja jos kaipaa, niin hän sanoo, että "tarvitsisin uuden tuoksun", jos kysyn lahjatoivetta :) en minäkään kaipaa uusia koruja ja jos kaipaan, niin kerron siitä.
Toivotonta. Sama kokemus paitsi mainitsi unohdusta paikkaillessaan että muistaa kyllä. Ei vain ehtinyt ennen syntymäpäivää. Tästä on jo monta kuukautta. Teeskentelen unohtaneeni koko asian mutta en voi välttyä miettimästä miksi sanoo yhtä ja tekee toista.
Vierailija kirjoitti:
Niin no... Suhteen alussa haluaa tehdä toiseen vaikutuksen ja joskus se lahjominen voi mennä vähän överiksikin. Sitten, kun suhde tasottuu ja arki tulee kuvioon, niin ei sitä enää niin kovin halua mielistellä lahjoilla, vaan muilla asioilla. Suhteen alussa mies muisti minua esimerkiksi naistenpäivänä kukilla, suklaalla ja korviksilla. Tänä vuonna 6 vuotta eteenpäin muisti minua "vain" kukilla ja toivotti hyvää naistenpäivää. Itsekin muistan häntä lähinnä käytännöllisillä lahjoilla enkä enää ostele kalliita tuoksuja kaappiin pölyttymään, kun tiedän, että hän ei niitä kaipaa ja jos kaipaa, niin hän sanoo, että "tarvitsisin uuden tuoksun", jos kysyn lahjatoivetta :) en minäkään kaipaa uusia koruja ja jos kaipaan, niin kerron siitä.
”Vain” kukat olisi juuri sellaista mitä olisin kaivannut. Tai joku koru joka muistuttaisi hänestä. Tuon verran pidemmässä suhteessa tuleekin varmasti sitä arkipäiväistynymistä. Ehkä on vain hyväksyttävä tosiasiat.
Muistitko sinä häntä lahjoilla?