6v lapsi ei kestä pettymyksiä
Mistä apua pettymyksen sietämiseen?
Meillä on 6-vuotias poika, ainut lapsi, joka on aina ollut melko huono sietämään pettymyksiä. Nyt se on alkanut korostumaan, ja luulen, että osasyynä tähän on ollut muutosta aiheutunut iso elämäänmuutos - kaverit jäi taakse, koti vaihtui jne.
Ongelmia siis tulee aina, kun lapsi ei saa tehdä mitä haluaa, tai kun asiat eivät suju niinkuin lapsi haluaa. Me ei olla missään vaiheessa oltu sellaisia vanhempia, että annettaisi asioita periksi helpolla tai, että lapsi olisi saanut haluamansa, kun on tarpeeksi kiukutellut.
Eskarista on tullut palautetta tällaisista tilanteista:
Lapsi ei osannut luistella - jäi makaamaan maahan eikä suostunut liikkumaan.
Kaatui hiihtäessä - jäi makaamaan maahan eikä suostunut liikkuumaan siitä mihinkään.
Pulkkamäessä liukuri meni väärään suuntaan - jäi makaamaan maahan eikä suostunut liikkumaan mihinkään.
Parityössä ei saanut tehdä työtä parhaan kaverin kanssa - meni nurkkaan istumaan, eikä osallistunut askarteluun ollenkaan.
Kouluretkellä - ei saanut mennä metsäreittiä pitkin, niin sanoi, ettei halua enää retkeillä vaan lähtee kotiin.
Viimeisin episodi tapahtui tänään, molemmilla mulla ja aviomiehellä oli työpuhelu klo 8, tein lapselle aamupalan valmiiksi, laitoin hammasharjan ja vaatteet ja annoin hänen omalla ajallaan herätä ja pukea. Hän tulee puhelun aikana valittamaan, ettei leipä ole hyvä kun sitä ei ole paahdettu - eihän siinä voi mihinkään lähteä, kun puhelu kesken. Miehen puhelu loppui 8:40, ja hänen piti viedä poika eskariin. Hän ei ole syönyt aamupalaa, koska leipä on vääränlainen. Meni sitten kouluun syömättä. Sieltä hoitaja soittaa kymmenen aikaan, että mitä on kotona tapahtunut, kun poika vain murjottaa nurkassa, ei tee mitään, muut ovat lähdössä ulos retkelle, mutta lasta ei saa liikkumaan mihinkään.
Hän on innokas pelaaja, mutta häviäjänä huono. Kestää yleensä yhden tai kaksi häviötä, mutta jos tulee kolmaskin, sitten menee käpy.
Hän ei suostu tekemän mitään mitä ei osaa. Saattaa yrittää kerran, mutta jos ei heti suju, hän antaa periksi. hän ei esimerkiksi vieläkään osaa ajaa pyörällä ilman apurattaita, kun tuntuu liian vaikealta, eikä enää suostu pyörän selkään
käytännössä kaikki tilanteet, jossa homma ei mene niinkuin hän haluaa ovat todella vaikeita.
Ollaan yritetty keskustella asioista - mikä aiheuttaa pettymyksiä ja miksi. Ollaan yritetty valmistella eri tilantesiin, joissa pettymyksiä mahdollisesti on - aina ei tarvitse voittaa, tai ei kaikkea tarvitse osata heti jne.
ollaan valmisteltu, kun mennään kauppaan, ettei nyt osteta sitä tai tätä, tai jos etsitään jotain tiettyä, valmistellaan, ettei sitä tiettyä välttämättä löydy siitä ensimmäisestä kaupasta jne.
Joskus pettymyksestä ylipääsyyn kestää 10 minuuttia, mutta joskus jopa tunti. Mikä neuvoksi, eskarissa ovat aika hädissään asian takia, kun nämä "kohtaukset" yleensä tapahtuvat aina silloin, kun he ovat jossain tekemässä jotain, ja tällainen käytös vaikuttaa koko ryhmään.
Pettymykset ei niinkään purkaudu aggressiivisena käyttäytymisenä tai huutamisena, vaikka joskus tätäkin tapahtuu - huudetaan tai rikotaan legot tai joskus yritetään löydä. Yleensä mennään vaan passiivisesti mököttämään eikä suostuta kuuntelemaan, juttelemaan tai liikkumaan mihinkään.
tulee kunnon huono vanhempi olo ja ainakaan mä en tiedä miten asiaan voisi etsiä helpotusta.