Olematon stressinsietokyky ja vaikeudet opiskelussa ja työelämässä

Up

Voi kuinpa voisimmekin vain jäädä halutessamme kodin lämpöön ja rauhaan ja hoitaa kaiken etänä. Vaan totuus, johon sinunkin on valitettavasti herättävä ja sopeuduttava, on se, että suuri osa meistä yhteiskuntaa pyörittävistä työtä tekevistä ihmisistä kokee jonkin tasoista ahdistusta ihan joka päivä eri tilanteissa ja asioissa. Ne on vain kohdattava hammasta purren ja aina niistä tilanteista vain jotenkin selviydytään ja käydään sitten taas kotona palautumassa seuraavan päivän koitosta varten.

Ahdistuksen tunteminen on siis ihan normaalia. Kotiin et voi silti linnoittautua tai menetät loputkin rohkeutesi ja itsekunnioituksesi.

Ei ole elämä herkkua. Moni pieni tai suurikin asia asia on päivittäin vastentahtoista ja pakollista. Edes tämä korona-aika ei tuo helpotusta kaikille, vaan tuonne ihmisten sekaan on vain mentävä tienaamaa leipänsä.

Vierailija kirjoitti:

Voi kuinpa voisimmekin vain jäädä halutessamme kodin lämpöön ja rauhaan ja hoitaa kaiken etänä. Vaan totuus, johon sinunkin on valitettavasti herättävä ja sopeuduttava, on se, että suuri osa meistä yhteiskuntaa pyörittävistä työtä tekevistä ihmisistä kokee jonkin tasoista ahdistusta ihan joka päivä eri tilanteissa ja asioissa. Ne on vain kohdattava hammasta purren ja aina niistä tilanteista vain jotenkin selviydytään ja käydään sitten taas kotona palautumassa seuraavan päivän koitosta varten.

Ahdistuksen tunteminen on siis ihan normaalia. Kotiin et voi silti linnoittautua tai menetät loputkin rohkeutesi ja itsekunnioituksesi.

Ei ole elämä herkkua. Moni pieni tai suurikin asia asia on päivittäin vastentahtoista ja pakollista. Edes tämä korona-aika ei tuo helpotusta kaikille, vaan tuonne ihmisten sekaan on vain mentävä tienaamaa leipänsä.

En tiedä ilmaisinko itseäni jotenkin epäselvästi, mutta tästä ei nyt oikeastaan ollut kyse. Olen ollut töissä (ruokakaupassa) koko ajan muutamaa viime viikkoa lukuunottamatta. Nyt opintovapaalla ja opinnot ovat etänä kotoa. Ongelma on siinä, että koen tuota ahdistusta nimenomaan opinnoista ja opiskeluajat ovat olleet vaikeimpia henkisesti. Onko kukaan kokenut samaa ja miten tästä on selvinnyt? Pahimmillaan on ollut sellaista, että olen ennen deadlinea oksentanut ja kirjoittanut samalla raporttia keskellä yötä.

Haluaisin siis päästä jotenkin irti nykyisistä töistäni, jotta pääsisin päivätöihin. Vuorotyö aiheuttaa unettomuutta ja on muutenkin raskasta.

Jos on jotain hermostollista niin todella vahvoja B-vitamiineja ehkä kannattaisi kokeilla?

Mitä opiskelet? Onko ala varmasti oikea? Ahdistaako työt mitä olet tehnyt? Voisitko vaan jäädä perus duunariksi ei kaikki tarvitse mitään korkeakoulu tutkintoja, vaikka lukio olisi sujunut se ei tarkoita sitä että automaattisesti olisi potentiaalia opiskella jotain haastavampaa, lukio on aika läpihuutojuttu, kun vaan on kykyä oppia asioita ulkoa, eihän ne välttämättä edes pysy kauan mielessä.