Psykoterapia ajaa minua vain huonompaan kuntoon.
Onko tämä normaali vaihe? Olen käynyt viikoittain psykoterapiassa reilun vuoden ajan mutta jo viimeiset 6kk olen huomannut ettei minua huvittaisi puhua asioitani terapeutille ja hyväkin päivä menee aina pilalle terapian takia. En tiedä onko käynneistä minulle enää edes hyötyä.
Alussa käynnit oli helpottavia ja sain purettua isoja traumoja auki mutta pian sen jälkeen läheiseni alkoivat huomata että olin aina terapian jälkeen huono vointinen ja turhautunut. Huomasin sen sitten itsekkin. Terapia on aina vaikka torstaina niin olen la-ke iloinen oma itseni mutta terapian jälkeen se torstai ja perjantai menee ahdistuksessa ja inhottavassa olossa. Toimintakykyni laskee huomattavasti.
Onko teillä millaisia kokemuksia?
Kommentit (8)
Oletko puhunut noista ajatuksista terapeutille? Terapian kulkuun usein kuuluukin vaihe, jossa terapiaan meneminen ei innosta ja voi tulla myös ikäviä ajatuksia terapeutista, mutta tuo puoli vuotta on aika pitkä aika ollakseen vain ohimenevä vaihe. Voi olla, että terapeutti ei ole sinulle oikea. Sinuna kuitenkin rohkeasti puhuisin hänelle tuntemuksistasi.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että joko terapeutti tai terapiasuuntaus on väärä sulle. Minkä terapiasuuntauksen terapiassa käyt?
En itseasiassa edes tiedä tätä suuntausta. Olin asiakkaana mielenterveyspuolella josta minulle tätä terapeuttia suositeltiin ja kehuttiin. Oli ilmeisesti tämän psykiatrisen polin entinen hoitaja. Ap
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että joko terapeutti tai terapiasuuntaus on väärä sulle. Minkä terapiasuuntauksen terapiassa käyt?
Huuhaasuuntauksen. Seuraavaksi suunnittelen tätä palstaa.
Vaikea sanoa tämän pohjalta. Tuntuuko sinusta, että terapeutti sinua ymmärtää? Tuleeko paha olo siis niiden asioiden johdosta vai kommunikoinnin puutteen takia?
No onko jotenkin yllätys että vaikeiden asioiden käsittely vaikuttaa negatiivisesti vointiin, kun se tuo ne pinnalle? Huoh.
En ole käynyt terapiassa ja tuntuisi todella vastenmieliseltä vatvoa jotain menneitä asioita. Terapiat ei varmaan kaikille sovi. Itse olen mielessäni keksinyt itseäni arvostavat selitykset joillekin menneille asioille, enkä niitä aktiivisesti enää ajattele. Suuntaan mielenkiintoni tähän hetkeen ja tulevaisuuteen.
MIelenkin hoidossa kannattaa käyttää sitä mikä toimii.
Voi olla että joko terapeutti tai terapiasuuntaus on väärä sulle. Minkä terapiasuuntauksen terapiassa käyt?