En jaksa enää pyytää anteeksi

Jotenkin olen elämässäni joutunut pyytämään aina lopuksi anteeksi. Töissä ja kotona että rauha säilyy.
Esimerkki: Vaimo: voinko viedä lapsen kouluun aamulla?
Minä: En, mun pitäis päästä töihin.
Vaimo: mutta kun pojalla on luistelua ja ne pitäisi viedä.
Minä: No ok.
Aamulla selviää että vaimolla ei ole töitä ja olisi halunnut nukkua vaan pitempään ja minä luulin että olen viimeinen vaihtoehto. Suutuin tästä kun muutenkin kuljettelen lapsia kouluihin ja harkkoihin kun pystyn, mutta pitää munkin tehdä työt ja olen aina myöhässä, toki teen lasteni eteen aina kaikkeni, mutta jos toinen on vapaalla niin en hyväksy. Suutuin kun vaimolla olisi ollut hyvin aikaa viedä lapsi. Lopulta jouduin pyytämään anteeksi että suutuin.

esimerkki 2
Samaa hommaa töissä, teen paljon hyvää, mutta väärin ratkaistu-tyylillä, joudun pyytämään melkein anteeksi, että säästin firmalle 200000€, mutta tein jonkin virheen muiden mielestä kun en säästänyt 205000€. Oletusarvo kaikilla oli kuitenki että mitään säästöä ei tule. Miksi teen kaikki niin että toisten mielestä tein väärin?

esimerkki 3
Asiakas täyteen tuotteen ja firma rahaa. Projekti ei onnistu. käyn neuvomassa kuinka sen homman saa onnistumaan. Pomo sanoo, että ei ole sun projekti, älä sekaannu.
Kuukauden päästä pomo sanoo, että jos joku tietää miten tän saa kuntoon eikä kerro, pitäisi ampua.

Vein firmassa kehitystä eteenpäin ja saimme aikaa suuria edistysaskeleita, omasta mielestäni teimme suuren teknologiahyppäyksen, joka on nyt kolmen viime vuoden aikana mahdollistanut jotain semmosta mistä ei olisi aikaisemmin saanut kauppaa. Summa pyörii reilun 10M€ tietämillä. Ajattelin out of box. Uusi teknologia oli aavistuksen kalliimpi ja pomot haluaa palata vanhaan. Kun kerron, että se ei toimi. Niin olen pomojen mielestä vain kaavoihin lannistunut ja minulle sanotaan että yritä nyt ajatella vähän out of box. Kun minun perusteluna eivät riitä, hommaan laitetaan toiset kaverit. Nyt homma junnaa paikoillaan kun muiden osaaminen ei riitä ja pomot oli väärässä.
Nyt jos haluan mukaan projektiin, minun pitäisi niellä taas huono käytös minua kohtaan, korjata ongelmat ilman kiitosta ja ottaa vastaan kommentit ,että tämä on tiimityötä, etkö ymmärrä. Joo-o, sovin tiimiin, jos olen samaa mieltä ja teen niin kuin käsketään.
Nyt taas pitäisi nöyrtyä. Jos tiedän että jokin ei toimi, mutta pitää silti tehdä, tuntuu minusta ihan hullulta. Muuten en ole yhteistyökykyinen.

Anteeksi kaikille täälläkin