Miksi Venetsia ei homehdu?

Kysy mitä vain – Torsti ja hänen tikkaremminsä tarjoavat vastauksen. Jos vastaus ei tyydytä, lähetä oma ehdotuksesi. Osoite: Usko Siskoa / Torsti tietää, HS Sunnuntai, PL 65, 00089 Sanoma. Sähköposti: hs.sisko@hs.fi tai hs.torsti@hs.fi.

17.1. 2:00 | Päivitetty 17.1. 11:19

"Uutisoitiin, että Venetsian kadut peittyivät taas tulvavesien alle. Siellähän rakennusten perustukset ovat veden alla muutenkin, samoin esimerkiksi Amsterdamissa. Mikseivät rakennukset homehdu? Suomen kuivalle maalle rakennettujen talojen kellarikerrosten homevaurioihin tuntuu riittävän, että salaojituksessa ei ole riittävä kaato.

– Pena

Arkkitehti ja professori Mikko Summanen sanoo, että suurin ero lienee rakenneratkaisuissa.

Venetsian rakennukset ovat valtaosin massiivisia kivi- ja tiilirakenteita, jotka eivät kastuessaan ole yhtä herkkiä mikrobivaurioille kuin orgaanisia aineita sisältävät rakenteet. Suomessa orgaanisia aineita käytetään esimerkiksi ulkoseinien kerrosrakenteissa: eristeet, puu tai kipsilevy ovat otollisia kasvualustoja mikrobeille. Massiivinen kivi- tai tiilimuuri taas sitoo ja luovuttaa kosteutta ilman yhtä suurta riskiä homeen syntymiselle.

Tästä huolimatta rakennukset homehtuvat myös Venetsiassa ja Amsterdamissa. Homepilkkujen ilmaantuessa pintoihin pilkut vain pestään pois ja pinnat maalataan uudelleen emäksisellä kalkkimallilla, joka on huono kasvualusta mikrobeille.

Suhtautuminen homeeseen ja sisäilmakysymyksiin on monessa muussa paikassa selvästi huolettomampaa kuin meillä Suomessa.

Summasen mukaan oma kysymyksensä on vedenkorkeuden suuri vaihtelu puupaaluille perustetuissa rakennuksissa. Suuri osa Venetsian rakennuksista on sellaisia. Puupaalu on kokonaan veden alla suojassa, mutta jos paalun yläpää jää veden yläpuolelle, puu kuivaa ja paalu alkaa lahota. Venetsiassa rakennukset ovatkin alkaneet vajota. Myös jätevedet aiheuttavat Venetsiassa vaurioita puupaaluihin."

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007741664.html