"Mitä sä haluat äitienpäivälahjaksi, kukiksi, aamiaiseksi - onko vielä jotain muuta mitä haluaisit?"
Niin, näin mieheni kysyi meilitse tänään työpaikaltaan. Meillä on 5kk ikäinen vauva (esikoinen) joten lapsen harteille ei tuota äitienpäivälahjaa ja kukkien poimimista (tai ostamista) voi vielä ihan hankkia kun ei tuo vielä edes ryömi. ;)
Ihana tietenkin että mies oli edes nämä itse keksinyt mutta tuntuu suoraan sanoen aika oudolta ja valjulta selittää miehelle nyt miten haluan äitienpäivää juhlittavan sunnuntaina. Jooh...voisihan sitä sanoa että "no keksi itse jos haluat jotain järkätä ja jos et keksi niin älä järkkää" mutta kun oikeasti haluaisin juhlia tätä omaa ekaa äitienpäivää.
Ei nähtävästi riitä että itse miettii omat synttärilahjansa ja joululahjansa "kun sä kuitenkin tiedät parhaiten mitä haluat" vaan nyt mietin sitten myös äitienpäivälahjani ja yleensä juhlinnan. Että mitäs sitten pyytäisin? Varsinkin lahja on hankala....
Kommentit (18)
"tarviiko sulle ostaa mitään?"
Että niimpä....
En pyydä itselleni mitään, mutta lasten takia voisitte vaikka tehdä täytekakun ja ostaa sen monivuotisen ruusun siihen mökille..
Ainakin itse muistan että kivointa lapsuuden äitienpäivissä oli se yhdessä häärääminen isän ja veljen kanssa keittiössä hipi hiljaa ettei äiti vaan herää.. :)
Katsoo nyt mitä, nyt mies on kaupassa esikoisen kanssa..
Samaresepti isänpäivänä sit mun miehelle.. eli kakku ja kahvia..
Minusta on ihan mukava että mies hieman kartoittaa mikä olisi mieluisaa..mutta voithan vain sanoa että saa itse keksiä ja valita, ellei sinulla erityistoiveita ole!
Enkä oikein ymmärrä sitäkään, että niin monet tuntuvat ajattelevan ettei miehen "kuulu" mitenkään osoittaa vaimolleen- eli lastensa äidille- huomiota tai ostaa lahjoja. On se mukavaa minusta että mieskin silloin muistaa, vaikka toki lapsetkin sen tekevät. Onhan se mieheltäkin tavallaan kiitollisuudenosoitus vaimoa kohtaan, että tämä on synnyttänyt perheen lapset..Ja isää tietysti vastavuoroisesti muistetaan sitten isänpäivänä!
Kun lapset olivat pieniä, mies tietysti enemmän osallistui vielä, koska eihän lapset itse olisi edes tajunneet milloin se äitienpäivä on. Nykyään erityisesti esikoinen (5v) jo kovasti piilottelee lahjoja, ja supattelee isän kanssa salaisuuksia.. ;) Ja herää kukonlaulun aikaan, jotta ehtii isän kanssa tehdä aamiaistarjottimen..
Minä saan todennäköisesti taas aamiaisen tuotuna sänkyyn, esikoisen omatekoisen lahjan, miehen ostaman lahjan ja kukan. Mies yleensä myös näkee vaivaa aamiaisen eteen; mansikka-meloni-mozzarellasalaattia, teetä. leipää, kananmunaa, leivos.. Mikäs sen mukavampaa! :) Ja lapset ovat aina tosi innoissaan ja niin ylpeitä tekemistään korteista ja lahjoista :)
Oikein säälin heitä joiden perheessä ei äitienpäivää juuri noteerata- minusta siinä jää ihana perinne kokematta! Ja nimenomaan lapset jää tästä traditiosta paitsi, jotenkin surullista..
Miehelle voi olla hankalaa miettiä miten vietetään ekaa äitienpäivää niin, että sinä siitä pitäisit. Haluaa siis sinulle kivan ekan äitienpäivän. Mielestäni voi ajatella niin, että mies arvostaa sinua lapsenne äitinä, kun haluaa juhlistaa päivää aamiaisella, lahjalla tai vastaavalla. Iloista ekaa äitienpäivää!
Nyt on tulossa sinun eka äitienpäiväsi ja mies varmasti haluaa tehdä kaiken "oikein" eli sinun toiveidesi mukaan. Kyllä meilläkin mies ennen mun ekaa äitienpäivää kyseli, että miten haluan sitä juhlittavan. Hänelle sellainen oli ihan uutta, koska lapsuudenkodissaan äitiä ei juhlittu (koska hänen isänsä ei laittanut tikkua ristiin eikä äitinsä halunnut pyytää mitään), kerhossa ja koulussa lapset toki askarteli, mutta ei muuta. Mieheni kuitenkin halusi minun äitienpäivääni juhlia, mutta oli vähän pihalla, että miten ;)
Minä sitten esitin toiveet: parempi aamiainen kakkuineen (sanoin, ettei tarvi leipoa, mulle käy ostokakku ihan hyvin), ei sänkyyn vaan keittiöön meille molemmille. Yhteistä ulkoilua ja touhua ja sitä, ettei mun tarvi laittaa ruokaa tai tehdä kotitöitä.
Noiden lisäksti tuli miehen itse askartelema kortti ja pieni lahja. Nykyään mies tuo myös kukkia ja käydään siis ulkona syömässä, kun mies ei hallitse noita keittiöhommia.
Ihanasti tuo päivä aina menee, lapsetkin on jo sen verran isoja, että osallistuu miehen kanssa innoissaan touhuihin ja salaisuuksiin. Itse en ole sellainen, että marttyrinä olisin suu supussa, jos homma ei mene niin kuin toivoisin (kuten mieheni äiti). Minusta on kiva, että mies haluaa lasten kanssa ilahduttaa mua sillä tavalla, josta minä pidän =)
esim. lahjoitusta haluamaasi hyväntekeväisyyskohteeseen
Toisaalta ymmärrän ja toisaalta joskus on kiva itse ihan oikeasti kertoa, mitä haluaa tehtäväksi.
Eka äitienpäivä usein antaa osviittaa tuleville, joten miehesi on kohtelias kysyessään.
Lahjahan voi olla vaikka yhteistä tekemistä juuri siten kuin sinä haluat, käynti näyttelyssä tai urheilemassa. Tai hemmottelua sinulle - jalkahoito, hierontaa tms.
Näin miehellä on jo valmiiksi seuraavaa juhlakertaa varten lahja- ja juhlaideoita.
Pyysin ettei ostaisi lahjaa ollenkaan minulle, vain omalle äidilleen. Se lapsi saa sitten aikanaan hoitaa lahja puolen.
Aamiasenkin pyysin ihan itse päättäämään ja pyysin ettei mitään kukkia ostelisi.
Mies teki aamupalaksi teeleipää ja teetä. Appelsiinimehua oli myös.
Minusta se oli hyvä aamupala. Valkovuokkojakin tuo oli kerännyt käyttäessään koiran aamu lenkillä.
Tämä sama perinne on jatkunut. Nykyään tekee lasten kanssa yhdessä aamupalan minulle ja käyvät ne kukat poimimassa. Lapset on tehneet päiväkodissa ja koulussa kortit ja/tai lahjat.
Mitään täytekakkuja meillä ei vieläkään äitienpäivänä saa, mutta teeleipää on uskollisesti joka vuosi tehnyt. Saa nähdä mitä muuta tänä vuonna keksivät.
Anoppilaan mennään sitten syömään ja sielä on aina täytekakkuakin.
Pyydä miestäsi päättämään itse. Luulisi jos sinut sen verran hyvin tuntevan, että tietää mitä aamupalaksi haluat.
Pelkääkö miehesi, että suutut jos ei olekaan mieleisesi lahja ja aamupala?
Näin miehellä on jo valmiiksi seuraavaa juhlakertaa varten lahja- ja juhlaideoita.
tavallaan se voi olla lahjan antajan halua osua tismalleen oikeaan - tai sitten (ja tätä epäilen usein vastaavissa tilanteissa) lahjan antajan laiskuutta etsiä ja miettiä jotain sopivaa lahjaa. On helpompi ostaa jotain, jonka saaja on jo itse määritellyt ja kenties jopa kertonut ostopaikankin...
Lapset vielä niin pieniä 3 ja 4v etteivät tuon taivaallista tiedä mistään äitienpäivistä. Jotain ovat askarrelleet kai hoitopaikassa joten siinäpä se.
tavallaan se voi olla lahjan antajan halua osua tismalleen oikeaan - tai sitten (ja tätä epäilen usein vastaavissa tilanteissa) lahjan antajan laiskuutta etsiä ja miettiä jotain sopivaa lahjaa. On helpompi ostaa jotain, jonka saaja on jo itse määritellyt ja kenties jopa kertonut ostopaikankin...
Siksi en tiedä ollako ärsyyntynyt kun toinen koittaa päästä vaan helpolla vaiko iloinen että mies haluaa että ilahdun saadessani juuri sellaisen äitienpäivän kun haluan. Nyt ei sitten tarvitsisi kuin tietää millaisen haluan.
Ja ei, en usko että mies pelkäisi että saan pultit jos juhla ei olisi juuri sellainen kuin haluan...
ap
Sinuna sanoisin, että saa ihan itse päättää ja jos ei osaa, niin antaa olla. Lapsethan niitä vanhempiaan muistaa.
Pistä mies hoitamaan vauvaa koko päiväksi, paitsi tietenkin jos imetät niin hoidat sen imettämisen itse.
mies kysyy myos minulta kun ei itse keksi ja on laiska...;) Mutta kuitenkin saan nukkua aamulla pitkaan, aamupalan tekee ja nyt on tehnyt korttejakin 3-v:n kanssa. Musta se kortti-juttu on sopoa kun mieheni ei ole mikaan taiteellisesti lahjakas eika muutenkaan tuollaisista tykkaa pahemmin... Mina mielummin pyydan lahjaksi "omaa aikaa" eli jotain hemmottelua. Tana vuonna se on jalkahoito. Ei se niin mitaan ihmeellista tarvi olla. Varsinaisia lahjo en halua hanen ostelevan, varsinkaan aitienpaivaksi.
Annan aina kirjalistan, mitä haluan. Nyt ei ole ilmestynyt äitienpäivän aikaan sopivaa kirjaa. Vasta kesäkuussa julkaistaan se, mitä haluan. Ilmoitinkin, että nyt en tarvitse mitään, pelkästään haluan suklaakakun.
Yleensä olen myös antanut aika tarkkaan muutkin toiveet. Eli on hullua vihjailla, että tarvitsisin ehkä joskus ja kenties ehkä ja no jaa...sellaisen mittarin, joka mittaisi sykkeitä ja matkaa. Ei mies tiedä niistä mittareista tarpeeksi ja ostaisi ehkä väärän. Helpointa oli jouluna ilmoittaa, että haluan fore 405-mittarin. Sain juuri sen, minkä halusin.
Mä olen mun miehen kanssa ollut jo 16 vuotta. Ja tässä ajassa olen huomannut että parempi on kertoa mitä haluaa/toivoo lahjaksi, kuin että mies lähtee ominpäin lahjaa ostamaan. Alkuvuosina mä sain mitä oudoimpia lahjoja. Jotkut nyt vaan on sellasia että ne ei osaa ostaa lahjaa, pieni pahe se on. Ajattele että sun mies kuitenkin haluaa muistaa sua, sua miellyttävällä lahjalla.
sanoisin, että haluan ihanaa aamuseksiä ja yhdessäoloa! Mutta saan sitä kyllä muutenkin. Muuten ei oo toiveita. Hankkii lahjat sitten omalle äidilleen.