Lue keskustelun säännöt.
Vinkuuko muiden 4-5v:t koko ajan?
16.12.2020 |
Tuntuu että normaalia puhetta ei enää ole vaan kaikki on vinkumista. Sukat on huonot, ruoka ei maistu, äiti on tyhmä jne. Onneksi uhmaraivareita ei enää niinkään tule.
Kommentit (17)
Minun lapseni oli tuossa iässä hauska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ajattelit kehittää kommunikointianne, ap?
Tuossa iässä oli leppoisaa, mutta nyt kuusivuotiaana kaikki kiukuttaa. Vaiheita, vaiheita...
Ei vingu koko ajan, koska pidän sille kuria. Jankkaaminen ja varsinkin tyhmäksi nimittely tietävät nurkkaseisomista tai muuta rangaistusta, poikkeuksetta ja joka kerta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei koko ajan, mutta usein. Rasittavaa. Olen sanonut, etten kuuntele vinkuääntä ja tahtonsa saa läpi vain puhumalla normaalisti, mutta ei ole mainittavaa apua ollut. On myös kova väittämään vastaan.
Vierailija kirjoitti:
No ei koko ajan, mutta usein. Rasittavaa. Olen sanonut, etten kuuntele vinkuääntä ja tahtonsa saa läpi vain puhumalla normaalisti, mutta ei ole mainittavaa apua ollut. On myös kova väittämään vastaan.
Aika tehostaa motivointia. Jos se, että lapsi ei saa tahtoaan läpi vinkumalla ei riitä motivaatioksi vinkumisen lopettamiselle niin on syytä alkaa rangaista vinkumisesta ja palkita siitä jos ei vaikka päivän aikana ole vinkunut kertaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei koko ajan, mutta usein. Rasittavaa. Olen sanonut, etten kuuntele vinkuääntä ja tahtonsa saa läpi vain puhumalla normaalisti, mutta ei ole mainittavaa apua ollut. On myös kova väittämään vastaan.
Jatka kuitenkin sinnikkäästi, kyllä se palkitsee sitten kun lapsi on vanhempi. Oma poika oli oikeasti aivan saa*anan rasittava tuonn 3-6-ikävuosina. Vinkunaa, valitusta, uhmaa, ruikutusta, joka asiaan vastaan hannaamista ja yhteisten juttujen pilaamista. Eli jos mentiin perheenä ihan minne vain, oli kuinka kivaa tahansa, tämä veikkonen pilasi yhteisen tekemisen alkamalla jossain vaiheessa toimimaan yllämainituin tavoin tai kiusaamalla pikkusiskoa. Olin suorastaan hermoromahduksen partaalla, mutta pidin kurin enkä antanut periksi vaan pidin kuria ja asioista keskusteltiin ikätason mukaan. Nyt 9v, oikein mukava ja miellyttävä pikku herrasmies, joka ottaa muut huomioon ja on saanut kiitosta käytöstavoista, kuten niinkin "tyhmistä" jutuista kuin "saisinko lasin vettä, kiitos!" kaverin äidille sanottuna kun oli kylässä, korjaa myös jälkensä ja muistaa aina tervehtiä ja kiittää. Joku tässä taannoin sanoinkin että helppoa se on kun on "helppo" ja hyväkäytöksinen lapsi.
No ei se ihan sitä ollut, kun vuositolkulla oli nuppi räjähtää lasta kasvattaessa. Olisihan se ollut helppo vain myötäillä ja mennä siitä mistä aita on matalin, mutta sitten olisi saanut itse liittyä huokailijoiden kerhoon miten sen ja sen lapsi on niin helppo että se ei tiedä vanhemmuudesta mitään!
Nämä jotka tämmöistä ovat sanoneet, ovat muuten sivumennen sanottuna itse sellaisia, joiden lapsi elää kuin pellossa, ei oikein mitään käytöstapoja ja lapsi "päättää" perheen asioista. Kyse ei edes ole erityislapsista, joiden kohdalla sen huokailun ymmärtäisin.
Ei ollut, MUTTA nyt 6 vuotiaana arki on yhtä tuskaa :( Saisko vertaistukea? :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateeksi käy 90-luvun vanhempia jotka vielä saattoivat kurittaa lasta, eikä siis tarvinnut vinkua ja hermoromahdella jos lapsi ei totellut käskyjä. "Tottelet tai itket ja tottelet" sanottiin siihen aikaan lapsille.
Palkintotaulu käyttöön.
Kehut että on jo niin iso että osaa puhua normaalistikin 👍 ja ettet ymmärrä vinkumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 vuotias vinkuu aamuisin ja iltaisin kyllä. Toimii aika hyvin jos ilmoitaa ettei mitää tapahdu mitä haluaa kun en ymmärrä vinkumista vaan normaalia puhetta vain ymmärrän...Loppuu yleensä aika pian vinkuminen kun sanoo etten saa selvää mitä hän haluaa...
Vierailija kirjoitti:
Kateeksi käy 90-luvun vanhempia jotka vielä saattoivat kurittaa lasta, eikä siis tarvinnut vinkua ja hermoromahdella jos lapsi ei totellut käskyjä. "Tottelet tai itket ja tottelet" sanottiin siihen aikaan lapsille.
Kurittaminenhan on jo hermoromahdus, ei osata muulla kuin väkivallalla käsitellä pientä lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateeksi käy 90-luvun vanhempia jotka vielä saattoivat kurittaa lasta, eikä siis tarvinnut vinkua ja hermoromahdella jos lapsi ei totellut käskyjä. "Tottelet tai itket ja tottelet" sanottiin siihen aikaan lapsille.
Kurittaminenhan on jo hermoromahdus, ei osata muulla kuin väkivallalla käsitellä pientä lasta.
Aika kumma on jos ei pysty rauhallisin mielin lasta rankaisemaan vaan pitää odottaa hermoromahdusta. Johtuuko se kenties siitä, että on niin kova sääli sitä lasta kohtaan joka nähdään vaaleanpunaisten lasien läpi "viattomana pienenä" vaikka se tosielämässä se lapsi on ympäristöään suunnitelmallisesti terrorisoiva "tasmaniantuholainen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateeksi käy 90-luvun vanhempia jotka vielä saattoivat kurittaa lasta, eikä siis tarvinnut vinkua ja hermoromahdella jos lapsi ei totellut käskyjä. "Tottelet tai itket ja tottelet" sanottiin siihen aikaan lapsille.
Kurittaminenhan on jo hermoromahdus, ei osata muulla kuin väkivallalla käsitellä pientä lasta.
Aika kumma on jos ei pysty rauhallisin mielin lasta rankaisemaan vaan pitää odottaa hermoromahdusta. Johtuuko se kenties siitä, että on niin kova sääli sitä lasta kohtaan joka nähdään vaaleanpunaisten lasien läpi "viattomana pienenä" vaikka se tosielämässä se lapsi on ympäristöään suunnitelmallisesti terrorisoiva "tasmaniantuholainen".
Jos on rauhallinen mieli, niin miksi pitää kurittaa? Miksi ei voi hoitaa asiaa niin ettei satuta toista?
Vaikka olisi isompikin tasmaanian tuholainen, niin väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää, vai onko sulla tapana kurittaa sun puolisoasikin, jos hän ei tee kuten SINÄ haluat? Jos kuritat lapsia (tai olisit valmis kurittamaan) muttet puolisoasi, niin mistä tämä ero johtuu? Kuritatko kaupassa sivullisia jotka käyttäytyvät huonosti?
Niin, pientä lasta on helppo kurittaa, kun ei ole pelkoa että hän ryntäisi poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitusta pahoinpitelystä tai että pistelisi takaisin samalla mitalla. Siksi sinä olet valmis kurittamaan omaa pienokaistasi, mutta et isoja ihmisiä.
Kurittamisesta tässä ei ollut ollenkaan kysymys. Sanon ettei saa vinkumalla läpi tahtoaan ja thats it. Vinkuu silti.
Tein lapseni kanssa tuon ikäisenä sopimuksen. Jos hän puhuu minulle normaalilla äänensävyllä, niin myös minä puhun hänelle samalla tavalla kuin muillekin ihmisille. Tämä toimi, eikä pinna kiristynyt. Jos vinkuu niin vingu takaisin, ymmärtää miten ärsyttävää se on.