Olenko ainut jonka joulupöytään kuuluu lipeäkala?

Hyh hyh.

Maistuu sonnalle. Yök.

Kaloista minulle kelpaa ainoastaan savulohi. Muista en tykkää, joten ei väkisin.

Vierailija kirjoitti:

Kaloista minulle kelpaa ainoastaan savulohi. Muista en tykkää, joten ei väkisin.

Kylmä- vai lämminsavulohi? Tarkkuutta näihin kommenteihin.

Kuulun niihin onnekkaisiin, keiden lapsuudenkodissa ei syöty lipeäkalaa koskaan, joten se ei minun jouluuni kuulu.

Miehen kotona sitä tehtiin, ja vaikka mies sanoi ettei se nyt niin kauhean hyvää hänestä ole, niin kerran hän oli ilmeisesti jossain nostalgiapuuskassa ostanut sitä meillekin ja ryhtyi sitä valmistamaan ohjeen mukaan. Se haju oli jotain niin kamalaa, että lipeäkala sai meille ikuisen porttikiellon. Mies söi vähän ja minäkin yritin maistaa mutta hyvä etten oksentanut. Loput roskiin.

Meidän jouluun kuuluvat sen sijaan savustettu lohi (sekä lämmin- että kylmäsavustettu), joskus graavilohikin, mäti ja silli.

Vastasin vahingossa "ei", vaikka kuuluu kyllä! Hyvää on.

Vierailija kirjoitti:

Kuulun niihin onnekkaisiin, keiden lapsuudenkodissa ei syöty lipeäkalaa koskaan, joten se ei minun jouluuni kuulu.

Miehen kotona sitä tehtiin, ja vaikka mies sanoi ettei se nyt niin kauhean hyvää hänestä ole, niin kerran hän oli ilmeisesti jossain nostalgiapuuskassa ostanut sitä meillekin ja ryhtyi sitä valmistamaan ohjeen mukaan. Se haju oli jotain niin kamalaa, että lipeäkala sai meille ikuisen porttikiellon. Mies söi vähän ja minäkin yritin maistaa mutta hyvä etten oksentanut. Loput roskiin.

Meidän jouluun kuuluvat sen sijaan savustettu lohi (sekä lämmin- että kylmäsavustettu), joskus graavilohikin, mäti ja silli.

Minun lapsuuden kodissa syötiin, mutta ei minun sitä koskaan täytynut syödä. Suhteeni ruokaan on hyvin mutkaton normaalisti, tuo on yksi ainuita ruokia suklaapuuron ja ruusunmarjakiisselin lisäksi mistä en ole oppinut tykkäämään.

Muut kalaruuat ovat kyllä sitten puolestaan aina olleetkin aina suosikkiruokiani.

Voisin syödä mutta itse en sitä osta, koska muut perheessä ei sitä syö

Exä sitä aina halusi. Kukaan muu ei sitä syönyt, joten sai laittaa sen itse. Tuhrasi sitten keittiössä sen kalan kanssa sillä aikaa kun minä laitoin kaiken muun.

Vierailija kirjoitti:

Kuulun niihin onnekkaisiin, keiden lapsuudenkodissa ei syöty lipeäkalaa koskaan, joten se ei minun jouluuni kuulu.

Miehen kotona sitä tehtiin, ja vaikka mies sanoi ettei se nyt niin kauhean hyvää hänestä ole, niin kerran hän oli ilmeisesti jossain nostalgiapuuskassa ostanut sitä meillekin ja ryhtyi sitä valmistamaan ohjeen mukaan. Se haju oli jotain niin kamalaa, että lipeäkala sai meille ikuisen porttikiellon. Mies söi vähän ja minäkin yritin maistaa mutta hyvä etten oksentanut. Loput roskiin.

Meidän jouluun kuuluvat sen sijaan savustettu lohi (sekä lämmin- että kylmäsavustettu), joskus graavilohikin, mäti ja silli.

Kaaliruoatkin haisevat valmistettaessa pahalle, useimmiten ovat kuitenkin hyvän makuisia.

Ei kuulu minun joulupöytään, vaikka kyllä pidänkin lipeäkalasta. Valkokastikehan lipeäkalan kruunaa.

Kuuluu. Vuonna 1924 syntynyt isoäitini laittoi aina ja se kuuluu ehdottomasti omaankin joulupöytääni. Yksin tosin saan sen nauttia.

Vierailija kirjoitti:

Vastasin vahingossa "ei", vaikka kuuluu kyllä! Hyvää on.

Taas kerran kyselytehty päin p:tä, jos vastaa otsikon kysymykseen, vastaa väärin.

Meillä se on ollut joulupäivän ruokaa, kevennystä aaton mässäilyn jälkeen.

Ei lipeäkala aaton joulupöytään mahdu. Ei sitä jaksaisi syödä kaiken muun lisäksi. Jonain muuna joulunpyhänä sitä sitten on pöydässä.

Ei se lipeäkala itsessään miltään maistu, vaan siihen kuuluu se valkokastike ja maustepippuri perunoiden kanssa.

Ei kuulu joulupöytään, mutta kuuluu joulunajan johonkin ruokailuun. 

Meillä on aina kuulunut joulupäivän pöytään. Ainoa poikkeus oli n. 10 vuotta sitten, kun oli loppunut kaupasta. Harmitti. Lapsuuskodissani se kuului ehdottomasti jouluun. Myös isovanhempien joulupöytään kuului lipeäkala valkokastikkeineen ja uuniperunoineen.