Mg-42, noita kun olisi ollut suomella kesällä - 44!

Olis tarvittu aiemmin. -39, niin ehdot olis voineet olla toiset.

Vierailija kirjoitti:

Olis tarvittu aiemmin. -39, niin ehdot olis voineet olla toiset.

No -39 se olisi ollut mg-34, mainio konekivääri sekin

Oliko hyvä? Ammusten kulutus oli kyllä sitä luokkaa että olisiko huolto pysynyt perässä?

Se olisi vaatinut uuden huoltojärjestelmän patruunansa vuoksi.

Entä jos Suomella olisi ollut atomipommi syksyllä 1939?

Vierailija kirjoitti:

Entä jos Suomella olisi ollut atomipommi syksyllä 1939?

Suomi olisi voinut tuhota moskovan ja leningradin

Yksittäiset aseet eivät ratkaise sodan kulkua, toisin kuin mm. H i.t.le r kuvitteli.

Nuo Saksan konekiväärit olivat epävarmoja pakkasella. Rynnäkkötykkien mukana Suomeen toimitettiin niiden normaaliin varustukseen kuuluvat MG34:t, jotka poistettiin ja korvattiin venäläisillä DTpikakivääreillä. DT:n ammushuolto oli olennaisesti helpompaa ja lisäksi ase oli toimintavarmempi.

Vierailija kirjoitti:

Yksittäiset aseet eivät ratkaise sodan kulkua, toisin kuin mm. H i.t.le r kuvitteli.

Nuo Saksan konekiväärit olivat epävarmoja pakkasella. Rynnäkkötykkien mukana Suomeen toimitettiin niiden normaaliin varustukseen kuuluvat MG34:t, jotka poistettiin ja korvattiin venäläisillä DTpikakivääreillä. DT:n ammushuolto oli olennaisesti helpompaa ja lisäksi ase oli toimintavarmempi.

Ilman Johtajankin siunaamaa fiksaatiota panssariaselajiin ei Ranskaa ja BeNeLux-maita olisi ollut mahdollista voittaa vuoden 1940 tyyliin. Hyökkäys olisi päätynyt kuluttavaksi asemasodaksi ja päättynyt myöhemmin Neuvostoliiton avattua itärintama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäiset aseet eivät ratkaise sodan kulkua, toisin kuin mm. H i.t.le r kuvitteli.

Nuo Saksan konekiväärit olivat epävarmoja pakkasella. Rynnäkkötykkien mukana Suomeen toimitettiin niiden normaaliin varustukseen kuuluvat MG34:t, jotka poistettiin ja korvattiin venäläisillä DTpikakivääreillä. DT:n ammushuolto oli olennaisesti helpompaa ja lisäksi ase oli toimintavarmempi.

Ilman Johtajankin siunaamaa fiksaatiota panssariaselajiin ei Ranskaa ja BeNeLux-maita olisi ollut mahdollista voittaa vuoden 1940 tyyliin. Hyökkäys olisi päätynyt kuluttavaksi asemasodaksi ja päättynyt myöhemmin Neuvostoliiton avattua itärintama.

Panssareiden käyttötapa ja taktiikka ratkaisi paljon vuonna 1940. Ranskalla oli itse asiassa enemmän ja raskaampia panssarivaunuja käytössään, mutta niin vain Saksa sai nopean voiton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäiset aseet eivät ratkaise sodan kulkua, toisin kuin mm. H i.t.le r kuvitteli.

Nuo Saksan konekiväärit olivat epävarmoja pakkasella. Rynnäkkötykkien mukana Suomeen toimitettiin niiden normaaliin varustukseen kuuluvat MG34:t, jotka poistettiin ja korvattiin venäläisillä DTpikakivääreillä. DT:n ammushuolto oli olennaisesti helpompaa ja lisäksi ase oli toimintavarmempi.

Ilman Johtajankin siunaamaa fiksaatiota panssariaselajiin ei Ranskaa ja BeNeLux-maita olisi ollut mahdollista voittaa vuoden 1940 tyyliin. Hyökkäys olisi päätynyt kuluttavaksi asemasodaksi ja päättynyt myöhemmin Neuvostoliiton avattua itärintama.

Olet oikeassa. Puhuin yksittäisistä aseista, en aselajeista. Saksan filosofia jossa panssariase pyrkii ratkaisevaan läpimurtoon muiden aselajien tukemana oli uusi ajatus.

Tarkoitin sellaista tukeutumista yksittäisiin aseisiin kuin H.i.t l.er osoitti kesällä 1943 lykätessään Zitadellen aloittamista viikkotolkulla vain jotta Pantterit saatiin mukaan. Niistähän ei sitten ollut kolme päivää hyökkäyksen alettua enää montaakaan ajokunnossa. (NL sen sijaan oli saanut runsaasti aikaa vahvistaa puolustustaan.)

Parasta viihdettä youtubessa;

Mark Felton

Forgotten Weapons

Sitten kun tiedätte asioista, tulkaa kirjoittelemaan uudelleen.

MG:tä tarjottiin Suomeen, ei kelvannut. Muutos tehtiin muutamaan yksilöön 53R :lle.

Vierailija kirjoitti:

Yksittäiset aseet eivät ratkaise sodan kulkua, toisin kuin mm. H i.t.le r kuvitteli.

Nuo Saksan konekiväärit olivat epävarmoja pakkasella. Rynnäkkötykkien mukana Suomeen toimitettiin niiden normaaliin varustukseen kuuluvat MG34:t, jotka poistettiin ja korvattiin venäläisillä DTpikakivääreillä. DT:n ammushuolto oli olennaisesti helpompaa ja lisäksi ase oli toimintavarmempi.

Varsinkin kun venäläiset toimittivat runsaasti patruunoita rintamalle.

Vierailija kirjoitti:

Yksittäiset aseet eivät ratkaise sodan kulkua, toisin kuin mm. H i.t.le r kuvitteli.

Nuo Saksan konekiväärit olivat epävarmoja pakkasella. Rynnäkkötykkien mukana Suomeen toimitettiin niiden normaaliin varustukseen kuuluvat MG34:t, jotka poistettiin ja korvattiin venäläisillä DTpikakivääreillä. DT:n ammushuolto oli olennaisesti helpompaa ja lisäksi ase oli toimintavarmempi.

Olisiko toiminnan epävarmuus pakkasella johtunut aseen rasvaamisesta? Jähmettyihän suomalaisillakin kiväärien rasvat talvisodassa. Pesivät rasvan pois kuulema valopetroolilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksittäiset aseet eivät ratkaise sodan kulkua, toisin kuin mm. H i.t.le r kuvitteli.

Nuo Saksan konekiväärit olivat epävarmoja pakkasella. Rynnäkkötykkien mukana Suomeen toimitettiin niiden normaaliin varustukseen kuuluvat MG34:t, jotka poistettiin ja korvattiin venäläisillä DTpikakivääreillä. DT:n ammushuolto oli olennaisesti helpompaa ja lisäksi ase oli toimintavarmempi.

Olisiko toiminnan epävarmuus pakkasella johtunut aseen rasvaamisesta? Jähmettyihän suomalaisillakin kiväärien rasvat talvisodassa. Pesivät rasvan pois kuulema valopetroolilla.

Niin se varmaan oli, eikä Keski-Euroopan oloihin tehty ja siellä oikein hyvä ase välttämättä ole hyvä 40 asteen pakkasella.

Venäläiset aseet ovat kyllä pääsääntöisesti erittäin toimintavarmoja, come hell or high water.