Kuinka toimia teiniangstin kanssa?

Tai no ei kyse ole angstista, mutta teini ei puhu kunnolla kuin halutessaan jotain. Menin tuossa asiani kanssa hänen luokseen ja heti sain osakseni silmien muljauttelua ja tuhinaa. En siis ehtinyt kuin sanoa, että hei oli tää yks juttu.. Totesin sitten rauhallisesti että ei mitään sittenkään.
-NO MITÄ ASIAA??
-Ei mitään.

Mikä olisi oikea tapa jatkaa tuossa tilanteessa ja noin yleensäkin? Tyytyväinen olen, etten suuttunut tms. Mutta kai sitä vain jotenkin vielä aikuisempi pitäisi olla.