Läheinen, joka uhkailee jatkuvasti itsemurhalla

Hienostuneesti ohjata ammattilaisen juttusille.

Vierailija kirjoitti:

Hienostuneesti ohjata ammattilaisen juttusille.

Ei suostu menemään. Olen yrittänyt hienostoneesti ja vähemmän hienostuneesti. En itse edes tiedä mihin minä voisin ilmoittaa. Joka puolella lukee soita kriisikeskukseen, jos tarvitset itse tukea tai ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. En minä mitään tukea tässä tarvitse ja minne ja miten? Miksi tällaisia asioita ei voida kirjotittaa selkosuomella auki. Ohje on keskustella, mutta kun toinen ei puhu minulle!

On ollut eräässä yhteydessä hoitotahon tekemisessä, mikä johti vähän pidemmälle ja kokemus oli jollain tavalla traumatisoiva. Täysin syystä kertomansa mukaan. Ei oltu empaattisia ollenkaan ja syyllistettiin, mikä on aivan väärä tapa reagoida tällaisiin tilanteisiin JA AMMATTILAISILTA. 

Mieheni uhkailee ihan selvin päin myös. On aika raskasta.

Kerjää huomiota ja sääliä.

Sanot että turpakii, joko menet hoitoon tai lopetat tuollaiset puheet.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni uhkailee ihan selvin päin myös. On aika raskasta.

Tuntuu niin kädettömältä. Onko myös vastentahtoinen hakemaan apua?

Muista itsekin hakea rohkeasti apua. Vaikka aiemmin sanoin, etten itse tukea tarvitse niin on erittäin tärkeää, että sitä on myös läheisille tarjolla. Siihen ehdottomasti saa ja kannattaa tarttua. Se auttaa lisäksi molempia. Voi helposti alkaa tuntua, että täytyy jaksaa molempien puolesta ja alkaa suojella toista. Tämä voi myös muuttua vihaksi tai toivottomuudeksi ajan kanssa, kun tuntuu itse jäävänsä kaiken kuorman alle. Parempi hakea apua siis ennen tilanteen kärjistymästä. 

Olen itse harkinnut ilmottavani läheisestäni jonnekin. Mutta en tiedä minne ja onko se väärin? Olen yrittänyt toimia yhteistyössä, mutta se ei tuota tulosta. Tuntuu, että olen kamala ihminen tein mitä tahansa. 

VALTAKUNNALLINEN KRIISIPUHELIN tarjoaa keskusteluapua numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua saa myös SEKASIN-CHATISTA ja verkkokriisikeskus TUKINETISTÄ.

ap

Nostat vaan kädet pystyyn. Ihmisellä on oikeus tehdä elämällään mitä haluaa. Asia ei liity sinuun mitenkään.

Voisiko noissa tapauksissa tehdä huoli-ilmoitusta?

Toi on narsismia ja henkistä manipulointia. Katkaisisin välit, ellei ole oma lapsi kyseessä.

Onko teidän kaupungissa ns jalkautuvan mielenterveystyön ryhmää?

Ex hommas mulle apua kun olin niin huonona että en pystynyt itse lähtemään. Hoitaja kävi kotona juttelemassa ja kartoitti tilanteen. Sain samana iltana lääkkeet ja lääkäriajan.

Joskus (useinkin) hoitoon pääsyä joutuu yrittämään monta kertaa. Jatka samaan malliin, keskustele. Muita ehdotuksia: soita välillä, laita viesti, kirje tai postikortti. Kysy, miten jaksat. Sano, että olet tukena. Sano, että tiedät, että on vaikeaa jne. Älä jätä yksin. Pidä välillä lomaa huolehtimisesta. Puhu muille asiasta, ei ole juoruilua, vaan tukea itselle.

Vierailija kirjoitti:

Kerjää huomiota ja sääliä.

Ajatusmaailmani ei ole tällainen näissä asioissa. Kyllähän ihminen, joka harkitsee itsemurhaa ja ilmoittaa siitä hakeekin huomiota. "Olen tullut nyt tähän tilanteeseen. Tämä on viimeinen keinoni hakea apua. Testaan välittääkö kukaan tai onko tähän mitään ratkaisua, mitä en itse löydä." Koen, että tämä on avunhuuto. Kyllä ihminen taistelee loppuun asti myös mielenterveysasioissa.  

ap

"Tuntuu, että en voi tehdä mitään. Täytyy vain katsoa vierestä. Voi luoja, kun en osaa tehdä mitään. En anna itselleni ikinä anteeksi, jos en estä tätä tapahtumasta."

Miksi elät toisen elämää? Minulla oli vastaava tilanne ja vauhkosin asiasta itselleni psykosomaattisen sairauden. Kunnes yhtenä päivänä tajusin, ettei se ole minun asia. Ilmoitin uhkailijalle, että on hänen asiansa tekeekö itsemurhan vai hakeutuuko hoitoon. Minua ei tarvitse sillä uhkailla. Ei hakeutunut hoitoon, mutta ei ole tehnyt itsemurhaa vielä tässä 15 vuodessa. Jos jonain päivänä tekee, ei se ole silloinkaan minun asia. Se on hänen henkilökohtainen päätös. Apua on tarjottu.

uskon että oot kokeillu jo kaikkea, mutta tässä silti mieli ry:n kriisipuhelimen numero: 010195202

se on auki ympäri vuorokauden. voimia sulle ja läheiselle.

AP lopeta, sairastut kohta itsekin. Todella moni mt ongelmainen sairastuttaa myös läheiset. Jos ihminen ei halua apua, ei hän sitä halua. Kerro, että et enää auta jos ei itsekään halua auttaa itseään. Mutta jos mieli muuttuu ja haluaakin apua, niin olet käytettävissä.

Jos tuo on jatkuvaa huomion hakua, niin sano, että menee lääkäriin, tekee sen mitä uhkailee tai lakkaa kitisemästä ja uhkailemasta ja jatkaa elämää asian kanssa. Siinä on oikeastaan kaikki kolme mahdollista reittiä.

Miksi katsot oikeudeksesi estää läheisesi itsemurhan, jos hän sen haluaa tehdä? Mieti tarkkaan miksi haluat päsmäröidä toisen elämää.

Mun kaksi ystävää on toteuttanut itsemurhan ilman minkäänlaisia ennalta uhkailuja ja mua jotenkin ärsyttää edes lukea tällaisesta "anna mulle huomiota vaikka väkisin" jutuista.

Ap, olet parhaasi yrittänyt auttamisen suhteen. Ei aikuista ihmistä voi paapoa kuin lasta.

Nämä ihmiset tosin haluaisivat sellaista kohtelua. Jostain on jääty paitsi varhaisessa vaiheessa.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Nostat vaan kädet pystyyn. Ihmisellä on oikeus tehdä elämällään mitä haluaa. Asia ei liity sinuun mitenkään.

Mun lähisuvussa on kaksi itsemurhaa samassa perheessä, ja niillä on ollut aivan valtava vaikutus perheenjäseniin. Ei siis hyvä vaikutus, jos tämä nyt pitää rautalangasta vääntää. Samoin mulla on ystävä, jonka entinen mies teki itsemurhan ystäväni ollessa paikalla, ja ystäväni sai PTSD:n, jonka seurauksena hänellä on niin pahan mielenterveysongelmat, että hän joutui eläkkeelle vähän yli kolmekymppisenä.

Että joo, voihan sitä kevyesti sanoa, että eipä se kuulu kenellekään, kun asia ei kuulu sinulle ja kosketa just sinua. Oikeastihan ne läheisten ihmisten asiat kuuluvat ja koskettavat, ellei nyt sitten ole aivan poikkeusyksilö tai vaikkapa psykopaatti.

Veikkaanpa, että sinulla ja niillä, jotka peukuttavat viestiäsi, on hyvin vähän kokemusta elämästä ja ymmärrystä siitä, miten itsemurhat oikeasti lähipiiriin vaikuttavat.

Voihan läheisen itsemurhasta tulla trauma varsinkin jos on todistamassa sitä tai se tulee täysin puskista.

Eikö äkillinen kuolemantapaus hätkäytä miltei ketä tahansa muutenkin ilman että se olisi itsari?

Mikä siitä itsemurhasta tekee niin kamalan?

Jokainen täältä lähtee jollain tavalla aikanaan. Kuolema tulee hyväksyä osaksi elämää eikä tehdä siitä pirua.

Itse olen menettänyt kaikki läheiseni äitiäni lukuunottamatta. Kaksi teki itsemurhan, muut kuolivat sairauteen.