Lue keskustelun säännöt.
Kun vihaa ystävän puolisoa
03.10.2020 |
”Vihaaminen” ei ole edes liioittelua, vaan vihaamisen lisäksi halveksin parhaan ystäväni miesystävää.
He ovat olleet yhdessä pari vuotta ja siihen pariin vuoteen mahtuu yhtä sun toista vastoinkäymistä, jotka ystäväni on raportoinut ja joista on avautunut minulle.
Tiedän nyt, että tämä mies on kaltoinkohteleva, manipuoloiva paska. Turha eritellä kaikkea mitä hän on ystävälleni henkisesti tehnyt, mutta ystävä on ollut lähteä suhteesta jo useamman kerran.
Silti on tuohon suohon jäänyt, vaikka mies on aivan mahdoton.
Minä olen yrittänyt kannustaa ystävääni lähtemään, vaikka asia ei minulle tippaakaan kuulu. Ajattelen kuitenkin vain ystäväni parasta. Välitän hänen hyvinvoinnistaan ja onnellisuudestaan. Tässä suhteessa hän ei kuitenkaan ole onnellinen, hän on sanonut sen minulle itse.
En suostu edes menemään kylään, kun ystäväni pyytää. Hän on siitä loukkaantunut, vaikka on itse kertonut minulle asioista, tapahtumista ja jatkuvasta henkisestä väkivallasta.
Ryhtyisinkö toimenpiteisiin, kuten tiukempaan erokannustukseen? Jos ”kiristäisin”, etten halua kuulla enempää, ellei hän lähde? Eron jälkeen voitaisiin yhdessä puida tätä liian kauan kestänyttä suhdetta, mutta siihen asti en enää olisi tukena muulloin kuin silloin, kun lähtö tulee.
Voi fyysisesti käydä hänet hakemassa pois onnettomasta kodistaan.
Vai eikö asia mulle kuulu ja onko tehtäväni vain kuunnella hänen surkeita kertomuksiaan ja avautumisiaan mahdottomasta suhteesta?
Mikä on tehtäväni parhaana ystävänä?
Kommentit (3)
Minä päätin katkaista ystävyyssuhteen, tai ainakin laittaa tauolle, koska ystäväni on vuosia ollut alkoholistimiehensä hakattavana ja muutenkin kaltoinkohdeltavana. Kauan olin tukena ja apuna, kuuntelin pitkiä puheluja siitä mitä mies nyt oli tehnyt, otin yöksi meille kun ystävä oli kodistaan joutunut lähtemään. Mutta hän palasi takaisin aina... ihmistä ei voi auttaa jos tämä ei itse tee mitään auttaakseen itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se irrottautuminen vaikeista suhteista ottaa aikaa. Jos hylkäät tai kiristät häntä, ahdinko kasvaa ja irti päästäminen vaikeutuu. Toki sinun on mietittävä omaa jaksamista ja onko ystävyyssuhde muilta osin vastavuoroinen. Älä ole vihainen siitä että ystäväsi on nyt heikko. Nämä suhteet on henkisesti tuhoavia ja riippuvuutta aiheuttavia mutta aika moni lopulta lähtee eikä enää taakse katso sen jälkeen.
Olla läsnä, kun hän tarvii.