Lue keskustelun säännöt.
Dementoitunut anoppi ja 'kiva' ongelma...
13.02.2009 |
Anoppini sairastaa alzheimerin tautia, muisti pätkii jo melko pahasti ja todellisuudentaju on kateissa.
Hän asuu 400km päässä meistä ja olisi nyt tulossa vierailulle meille ja tännepäin erään ystävänsä luo.
Meillepäin hän pääsisi kun tulemme hiihtolomalta kotiin niiltä seuduilta, mutta pois pitäisi mennä junalla. Ja hän on todellakin siinä kunnossa, ettei häntä voi laittaa yksin junaan.
Kysyin hänen kunnostaan varmistuksen vielä kotisairaanhoidosta josta käydään häntä hoitamassa 2/päivä. Sairaanhoitaja oli meidän kanssamme samaa mieltä siitä, että mummu on liian sekava ja muutenkin huonokuntoinen niin moneksi tunniksi yksin junamatkalle.
Ongelma on sit siinä, et miten me saadaan mummo uskomaan että hän ei enää pysty matkustamaan itse. Hän ei ole holhouksen alainen vielä, joten pakkokeinoja ei voi käyttää ja pelkona on että hän 'karkaa' tännepäin erään ystävänsä luo kylään junalla, jos me emme ota häntä kyytiin.
Kun me sanotaan hänelle ettei me oteta häntä kyytiin, hän suuttuu sen tiedän, mutta se ei nyt ole suurin pulma.
Jos me veisimme hänet täällä junaan ja sitten matkalla sattuisi jotain, me joutuisimme todennäköisesti vastuuseen heittelepanosta, näin ainakin tämä sairaanhoitaja sanoi.
Onko kenelläkään kokemusta tällaisista ongelmavanhuksista?
Kommentit (20)
kun ko. reissun pystyisi tekemään. Eikä ole ketään, joka voisi toimia saattajana? Jotenkin tuntuu julmalta jos reissu kielletään häneltä kokonaan. Omalle äidilleni en pystyisi moista tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta miten saadaan hänet uskomaan, ettei saa hän saa karata junalla reissuun...
mummun junalla perille asti korvausta vastaan? Tai joku työtön (luotettava) naapuri tai vaikka ko. ystävä, jota on tulossa tapaamaan?
...jos mummo karkaa reissuun se ei ole teidän vastuullanne.
Mutta miettikääpä, jos vaikka löytyisi JOKU ihminen, joka voisi saattaa mummon takaisin kotiin. Silloin mummo saisi reissunsa ja teille jäisi hyvä mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin äidinäiti oli pahasti dementoitunut ja olisi ollut vielä surullisempaa jättää hänet yksin.
siinä kun voi mennä useamman kerran kakka housuun tms, kun matka on niin pitkä. Niin käy jo pikaisen kauppareissun lopuksikin välillä. Sinne hän pääsee vielä itse ja selviää kai kotona vielä niiden kakkapöksyjensäkin kanssa.
Junassa hän tuskin saisi itse hoidettua vaippojan, joten junamatka on täysin tuhoon tuomittu idea kokonaisuudessaan.
En tiedä tällä hetkellä ketään kuka voisi viedä autollakaan hänet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme yötä minun vanhemmillani mutta mieheni käy useampana päivänä äitinsä luona.
Tuon junamatkan muun ongelman lisäksi mummo tuskin huolisi ketään saattajaksi, hän kun pärjää ja osaa huolehtia itse itsestään. Ja me emme saa häntä määräillä.
Voisiko vierailua pidentää niin, että sinä tai miehesi veisitte hänet takaisin kotiin seuraavana vapaa päivänä.
Viehän se aikaa ja bensaa, mutta viesti kuulosti siltä ettei miehesi äiti ole käynyt teillä usein, joten kaipa nyt harvinaisen vierailun vuoksi voisi ajellakin. Tai jos se tulee halvemmaksi ja hänen kuntonsa riittää saatettuna matkustamiseen julkisilla niin saattakaa hänet junalla. Junassa kannattaa kyllä ottaa huomioon muun muassa vessassa käymisen vaikeus, eli millä asteella anoppisi kunto on, selvitytyykö hän niin pitkästä matkasta ahtaassa junassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän haluaisi olla täällä erityisesti sunnuntaina ja mieheni täytyy mennä maanantaiana töihin ja minä en ole koskaan ajanut niin pitkää matkaa yksin. Enkä voisi muutenkaan olla kotoa poissa kahta päivää joita tuo reissu vaatisi.
Me tulemme kotiin torstaina, eli periaatteessa mieheni voisi viedä hänet viikonloppuna vielä takaisinkin, mutta mummon tuntien hän haluaa olla sunnuntain kun on niin päättänyt, eikä siinä järkipuhe auta.
viikonloppuna vasta veisimme hänet kotiin.
Mummo on terveenäkin ollut erittäin vaikea ihminen ja sietää minua vain vaivoin, ei hän jaksa olla meillä yli viikkoa mitenkään.
Jos me tuomme hänet tänne sillä ajatuksella, niin hän varmaan karkaisi kuitenkin sinne junaan maanantaina tai tiistaina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mummo itse on liian pihi ajamaan niin pitkää matkaa taksilla... mitähän se maksais?
Voiko hän majoittaa anopin osaksi aikaa ja saattaa hänet vaikka seuraavana viikonloppuna junalla kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä yhteiskunnassa vanhukset on pohjasakkaa, jotka on vaan lapsille vaivaksi.
Täytyis selvittää sitä.
Taksi maksaa 550€, en usko että anoppi suostuu niin kalliilla matkustamaan.
Lentokonekin kulkisi tällä välillä, se saattaisi olla jotenkin vielä järjestettävissä kun siellä ehkä lentoemännät voisivat ottaa hänet vastuulleen ja kentällä voisivat saattaa taksiin. Ja matka okestäis paljon vähemmän aikaa. Mut mummu ei halua lentokoneeseen.. =(
mikäli ei pääse "matkalle"? Itse en jaksaisi, äitini aika lailla vastaavassa kunnossa. Ei kyllä kovin kauaa muistaisi edes olla vihainen eikä osaisi suunnitella karkaavansa kyseiselle matkalle.
Jaksaisiko/pystyisikö edes matkustamaan noin pitkää matkaa? Lentokoneeseen en todellakaan laittaisi jos ei edes itse halua sinne. Alkaa vielä riehua siellä...
mutta asia on ollut välillä unohduksissa.
Toisina päivinä hän on selkeämpi ja muistaa silloin tällaiset asiat. Toisina päivinä hän on ihan sekava eikä tiedä silloin yhtään missä mennään.
Esimerkkitapauksen anoppi on pitkälti sairas, satojen kilometrien päässä, ehdottomasti ei selviä ilman saattajaa, eikä tahdo kelpuuttaa apua. Varmaan vielä dementikkojen tapaan on äreäkin ja kiukuttelee lasten hälinälle ja varsinkin miniälle.
tässä yhteiskunnassa vanhukset on pohjasakkaa, jotka on vaan lapsille vaivaksi.
Oma anoppini on myös Alzheimer-potilas, mutta vielä hieman paremmassa kunnossa kuin ap:n anoppi, ei esimerkiksi tarvitse vaippaa eikä tee housuunsa. Ei tulisi mieleenkään raahata häntä pois kotoa useammaksi päiväksi.
Jos ap:n anoppia käy kotipalvelu katsomassa kaksi kertaa päivässä, se tarkoittaa, että henkilö on erittäin sairas eikä tule enää toimeen kodin ulkopuolella paitsi ammattilaisten hoitamana.
Dementikot eivät ymmärrä olevansa sairaita ja he mitoittavat voimavaransa jatkuvasti väärin. Esimerkiksi anoppini lähti pahaa-aavistamattoman sukulaispariskunnan saattamana miehensä haudalle, joka on valtavan hautausmaan veteraanilehdossa. Kävelymatkaa hautausmaan portilta kertyy noin kilometri. Lopputulos oli, että hautaa ei lainkaan löydetty eikä perille saakka olisi myöskään jaksettu kävellä. Anoppi sitten ihmetteli kovasti että kuinka siinä näin kävi. Tämä on vain yksi esimerkki, vastaavaa tapahtuu viikoittain, lähes päivittäin.
Alzheimer-potilasta EI SAA USKOA. Häntä pitää ohjata kuin lasta ajattelemaan jotakin muuta, kun hänen arvostelukykynsä pettää.
tai jos tuotte, niin sitten saatatte kotiin kanssa. Ja se siitä. On kokemusta, mutta isä kuoli jo.