Kokemuksia lähihuoltajuuden hakemisesta käräjäteitse?

Eikö ole kokemuksia kenelläkään?

Oletko ollut etävanhempi ja hakenut muutoksen sit sovittelulla tai muulla tavoin?

En tiedä tarkalleen mutta tuttava on kiistellyt lapsestaan nyt 1,5 vuotta eli aika hidas prosessihan tuo on.

Jos vastapuoli on eri mieltä kuin sinä, saattaa kestää kauankin. Hyvin tilannekohtaista. Riitatilanteessa asiaa käsitellään ehkä eka sovitteluprosessin läpi ja sitten vielä oikeuteen. Menee vuosi, useampikin ehkä. Jos olet alkuun eron jälkeen sovussa antanut lähivanhemmuuden toiselle, eikä hän halua siitä luopua, sinun saattaa olla todella vaikeaa muuttaa tilannetta. Kun et kerro tilanteesta sen tarkemmin mitään, vaikea antaa tarkempia neuvoja. Oman kokemukseni avaaminen tuskin sinua auttaisi, olen se jolta koetettiin lähivanhemmuus viedä. Ei viety.

Lähtökohtaisesti suositaan edullisempaa ja nopeampaa sovittelusysteemiä, oikeusprosessi on hyvin raskas ja kallis ja kankea homma. Millä perusteella vaadit lähivanhemmuutta itsellesi? Se vaikuttaa. Lasten olosuhteita ei helposti lähdetä väkisin muuttamaan.

Yläasteikäinen lapsi, huonot olot lähivanhemmalla, alkoholi kuviossa aikuisilla, henkistä väkivaltaa ja alistamista paljon. Lapsi on väsynyt, masentunut ja itse haluaa myös muutosta asumiseensa.

Vierailija kirjoitti:

Yläasteikäinen lapsi, huonot olot lähivanhemmalla, alkoholi kuviossa aikuisilla, henkistä väkivaltaa ja alistamista paljon. Lapsi on väsynyt, masentunut ja itse haluaa myös muutosta asumiseensa.

Eikö tuossa tapauksessa olisi helpompaa vaikka lapsen muuttaa ns. omilleen ja käydä sitten pitkillä vieraisilla sen paremman vanhemman luona? Halvempaa ja nopeampaa kuin oikeudessa riitely.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yläasteikäinen lapsi, huonot olot lähivanhemmalla, alkoholi kuviossa aikuisilla, henkistä väkivaltaa ja alistamista paljon. Lapsi on väsynyt, masentunut ja itse haluaa myös muutosta asumiseensa.

Eikö tuossa tapauksessa olisi helpompaa vaikka lapsen muuttaa ns. omilleen ja käydä sitten pitkillä vieraisilla sen paremman vanhemman luona? Halvempaa ja nopeampaa kuin oikeudessa riitely.

Ai yläasteikäinen muuttaisi omilleen.. höpö höpö, on taas neuvot. Jos tuon ikäinen sanoo, että haluaa toisen vanhemman luokse, niin eikö asia ole sillä selvä. Jos huonot olotkin. Ei kai siihen mitään oikeuslaitosta tarvitse.

Yli 12 vuotiaan mielipide otetaan huomioon. Helppo homma. Ota yhteys lastenvalvojaan ja asia etenee

Ottaisin todella nopeasti yhteyttä lastensuojeluun sekä lastenvalvojaan, ehkäpä suoraan hommaisin oikeusavustajan koska sen prosessin kautta pääsee etenemään nopeammin kuin varailemalla aikoja lastenvalvojalle. Lapsihan kärsii, vanhemman kuuluu puuttua tuollaiseen heti vaikkei mikään lähivanhemmuutta hakisikaan.

Lasta kuullaan asioissa, mutta hän yksin ei päätä mitään, etenkään jos toinen vanhempi vastustaa. Kyllä tilannetta voidaan tutkia ja selvittää, tässä maassa todella moni teini muuttaisi joka viikko jos vain oma mielipide ratkaisisi.

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin todella nopeasti yhteyttä lastensuojeluun sekä lastenvalvojaan, ehkäpä suoraan hommaisin oikeusavustajan koska sen prosessin kautta pääsee etenemään nopeammin kuin varailemalla aikoja lastenvalvojalle. Lapsihan kärsii, vanhemman kuuluu puuttua tuollaiseen heti vaikkei mikään lähivanhemmuutta hakisikaan.

Ladtensuojelulla ei ole toimivaltaa huoltajuusasioissa.

Vierailija kirjoitti:

Yläasteikäinen lapsi, huonot olot lähivanhemmalla, alkoholi kuviossa aikuisilla, henkistä väkivaltaa ja alistamista paljon. Lapsi on väsynyt, masentunut ja itse haluaa myös muutosta asumiseensa.

Tuossa riittää yhteys sossuun.

Lapsella on oikeus päättää missä asuu. Tuollaisessa tilanteessa varsinkin. On niitä hullumpiakin päätöksiä tehty lapsen halujen mukaan.

Olen hakenut yksinhuoltajuutta köräjäoikeuden kautta. Isä vastusti. Puolen vuoden päästä noin oli oikeudenkäynti. Tai olisi ollut. Meni päivää ennen sovitteluun jossa isä luopui huoltajuudesta. Meillä tilanne oli kyllä sellainen ettei ollut mitään pelkoa etten olisi lasten huoltajuutta saanut. Tästä aikaa 9 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin todella nopeasti yhteyttä lastensuojeluun sekä lastenvalvojaan, ehkäpä suoraan hommaisin oikeusavustajan koska sen prosessin kautta pääsee etenemään nopeammin kuin varailemalla aikoja lastenvalvojalle. Lapsihan kärsii, vanhemman kuuluu puuttua tuollaiseen heti vaikkei mikään lähivanhemmuutta hakisikaan.

Ladtensuojelulla ei ole toimivaltaa huoltajuusasioissa.

Ei ehkä huoltajuus, mutta asuinpaikan suhteen on.

Mistä keksitte, että lapsi saa päättää asuinpaikkansa? Lasta kuullaan, mutta ei se ole sama asia kuin päättäminen.

Vierailija kirjoitti:

Mistä keksitte, että lapsi saa päättää asuinpaikkansa? Lasta kuullaan, mutta ei se ole sama asia kuin päättäminen.

Aika pitkälti on. Toki ei siltä seisomalta aleta kotia vaihtamaan mutta jos ei ole muuta estettä niin lasta kyllä kuullaan ja asiaa aletaan selvittämään.

Tiedän tapauksen jossa lapsi sai muuttaa alkoholisti-isälleen vaikka äiti vastusti. Toki ei äidinkään luona asiat olleet kovin hyvin eli lapsen etua tässäkin katsottiin.

Vielä kokemuksia? Mitä tuollainen oikeusprosessi maksaa, jos ei oikeusapuakaan saa julkiselta? Minun säästöt on äkkiä tyhjätty, jos lakimiehen palkkaan..

Lastenvalvoja ei tee asialle mitään. Sovittelua ja vanhempien keskinäistä sopimista vaan tuputtaa.

Jos yläasteikäinen lapsi muuttaa toisen vanhemman luokse niin tuskin poliisit tai kukaan ulkopuolinen taho tulee hakemaan pois ja jos hakeekin niin nuori lähtee uudelleen, jos haluaa.

Maksaa. Maksaa paljon, jos toinen osapuoli ei suostu. Meillä miehen exä uuden löydettyään ei paljoa lapsestaan piitannut. Mutta ei suostunut, että lapsi muuttaa meille ja isänsä saisi lähihuoltajuuden, koska sitten olisi exältä jäänyt lapsilisä, asumistuki ja elarit saamatta. 

Oikeusteitse sitten mentiin. Exä sai ilmaisen oikeusavustjan ja mun mies maksoi itse. Sinne hupeni tuhansien säästöt, mitkä olisi voinut käyttää vaikka nuoren opikelujen tukemiseen tulevaisuudessa tms. Tätäkin äidille ehdotettiin, että lopettaisi riitelyn ja lapsen parhaaksi luopuisi lähihuoltajuudesta. Mies olisi siirtänyt juristeille nyt menneet rahat pojan tilille siten, että olisi voinut ne sitten 18-vuotiaana saada käyttöönsä. 

Nuo on tuskin tulleet yllätyksenä. Miksi ylipäätään luovuit lähihuoltajuudesta alunperin?