Vähäpukeiset & keikuttelevat naiset somessa

Otsikkoon viitaten; kaikelle kunnioituksella aivan kaikkia naisia kohtaan. Mielestäni jokainen, aivan jokainen, nainen on kaunis!

Asiaan;
Olenko ainut, joka on huomannut, kuinka vain ja ainoastaan naiset, jotka omaavat pystypepun ja kiinteät rinnat, ovat näitä, jotka somessa ovat itsevarmoja ja hehkuttavat sitä, että naisen ku naisen pitää saada ja voi pukeutua ja esitellä itseänsä juuri tasan kuten haluaa - ja useimmiten instassa onkin sitten näitä peppukuvia yms. Vai olenko mä vain törmännyt vääriin instatileihin (ehdotuksia otan vastaan!)?

Otetaan esimerkiksi Irene Naakka/Puhu Muru/Kaisaminni/Xeniasday/ymsyms. jotka hehkuttavat kehorauhan puolesta ja tekstissä vilahtaa #arvokaspylly.
Onko heidän _helpompi_ olla itsevarmoja, positiivisia, keikuttaa pyllyä, julkaista vähäpukeisia kuvia ja tsempata muita naisia luopumaan rintsikoistaan, jotta #freethenipples, koska periaatteessa edustavat sitä ihanne vartaloa? Ei heillä ole raskausarpia, lättänää löysää peppua, vatsassa ylimääräistä ihoa roikkumassa, ylipainoisia ja/tai nännejä siellä navassa. Tekisivätkö he näin, jos olisi?

Esimerkiksi Mungolifen Anna postasi aikoinaan kuvia bikineissä ja nyt kahden lapsen jälkeen niitä ei ole tullut, mutta silti hehkuttaa olevansa ylpeä ja tyytyväinen omaan vartalonsa, ja että näin pitäisi kaikkien olla, mutta sivulauseessa huomauttaa, että ei ole tyytyväinen tisseihinsä enää. Näin on käynyt sitten monelle julkkikselle ja somevaikuttajalle; enää ei postata niitä puolipukeisia kuvia, mutta silti ollaan yhtä tyytyväisiä omaan kroppaan - se ei vaan ole enää niin edustuskelpoinen(?).

Mun mielestä kehopositiivisuuden, kehorauhan, yms puolesta voi puhua vain ja ainoastaan siinä tilanteessa, kun antaa itsestään täysin rehellisen kuvan ilman keikuntaa, ilman edustavia otoksia, ilman poseerauksia.. ilman mitään (!). Vasta siinä vaiheessa voi puhua, kuinka tyytyväinen on omaan kroppaan ja kaikkien tulisi olla.

Mitä mieltä?
Ehdottakaa esim instatilejä, joissa on rehellisiä kuvia naisesta, jossa uskalletaan olla sellainen kuin on, jotta saisi sitä oikeaa inspiraatiota, eikä vain ns. harhaa.