Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperhe mummonmökissä maalla
09.07.2020 |
Sen jälkeen kun muutettiin maalle vanhaan taloon, ollaan saatu todella outoja kommentteja liittyen asumismuotoon. Meillä siis 3 pientä lasta, ja jopa kohtalaisen iso mummonmökki (90 neliötä). Me arvostetaan enempi pihaa (2hehtaaria löytyy) ja eläintenpitomahdollisuutta, talon koko just passeli. Vinttiin saa tehtyä huoneet lapsille kun tarvii.
Lähipiirin kommentointi kummastuttaa, kun moni tuntuu ajattelevan että meillä ei ollut varaa asua lähempänä kaupunkia. Että tää on joku ”pakkorako”, kun itsellä ei tuloja kotiäitiyden takia. Moni on sanonut, että ainahan voi sitten muuttaa lähemmäs kaupunkia kun mun työtilanne muuttuu!? Ja joka ikinen tänne tullut kauhistelee, että onpa kaukana, miten te nyt tänne keksitte muuttaa. Kaupunkiinn 45km.
Onko tämä nyt niin epätyypillinen ratkaisu, että pitää ääneen kummastella? Vai onko mum lähipiirissä vaan jotenkin tosintörppöjä kommentoijia?
Kommentit (15)
Vastauksena kysymykseesi: on epätyypillinen ratkaisu. Moni saattaa haaveilla tuollaisesta, mutta ajattelee sitten tulevaa: lapset eivät voi itse pyöräillä/mennä kävellen kouluun, lapsia täytyy kyydittää kavereille ja harrastuksiin jne.
Toisten ratkaisuja on epäkohteliasta kummastella. Toisaalta, ei ole mielestäni kovin epäkohteliasta, jos läheisimmät kysyvät, että miten johonkin lopputulokseen/ratkaisuun on päädytty. eikö se ole sitä tavallista ajatusten vaihtamista läheisten kesken ilman että kummastelee?
jos joku sanoo, että voihan sitä sitten muuttaa lähemmän kaupunkia, niin vastaatte, että toiki voi, jos haluaa. Sitten voi jatkaa, että tekin voitte muuttaa sieltä kaupungista landelle päin myöhemmin, jos haluttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitäkin jotkut ilmeisesti säälii kun asutaan niin kaukana kaupungista. 25 km kuntakeskukseen ja 50 km kaupunkiin. En vaihtaisi tätä taloa ja isoa pihaa mistään hinnasta johonkin kaupunkiasuntoon. Mitä me siellä tehtäis? Kaikki mielenkiinnon kohteet ja harrastukset on tuossa omassa pihassa, mm. luonto ja eläimet. Olen aistinut joidenkin tuttavien käytöksestä ja puheista, että ikäänkuin lakkasimme elämästä kun muutimme "keskelle ei mitään". Minä taas tunnen olevani enemmän elossa kuin koskaan, olen täällä onnellinen.
Saa kummastella ja kysellä, en mä siitä suutu. Mutta 95% ihmisistä on kummastelleet asiaa jotenkin negatiivisella sävyllä, että tää ois aivan huono valinta. Ja sama mantra, että kauppaan on ihan kauhea matka, kulkeminen kallista, jne, vain huonoja puolia...
Vierailija kirjoitti:
Minä taas tunnen olevani enemmän elossa kuin koskaan, olen täällä onnellinen.
Minä myös!
Vähän juntilta tuntuu teidän lähipiiri. Todella moukkamaista arvostella toisten ratkaisuja, jos ne ovat erilaisia kuin omat.
Olkaa vaan ylpeitä, että teette mikä teille on parhaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos koulut, kaupat ja terveyspalvelut ovat kuitenkin suht lähellä, niin ei kai sii mitään. Mutta jos esim. kouluun on 45 km matkaa, niin onhan se älytöntä.
Vierailija kirjoitti:
Saa kummastella ja kysellä, en mä siitä suutu. Mutta 95% ihmisistä on kummastelleet asiaa jotenkin negatiivisella sävyllä, että tää ois aivan huono valinta. Ja sama mantra, että kauppaan on ihan kauhea matka, kulkeminen kallista, jne, vain huonoja puolia...
He saattavat aivan oikeasti olla huolissaan teistä. Oletteko te kertoneet näille teistä huolissaan oleville, että tottahan tuo on mitä sanot, mutta meillä on pitkään ollut haaveena elää näin. Pitää eläimiä, asua kaukana liikenteen melusta jne. Olette kovin onnellisia, kun teillä on varoja tehdä tällaiset ratkaisut, vaikka se vaatii esim. auton pitämistä, mitä ei välttämättä kaupungissa tarvitsisi pitää. Nyt vasta koette, että pääsette toteuttamaan itseänne, olette päässeet viettämään sellaista elämää, josta todella pidätte. ja lopuksi sanotte: Miettikää tekin, että mikä on se elämä, jota te haluatte viettää. Nimittäin muutos kannatta tehdä, jos ei ole täysin onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääseekö lapset kulkemaan kouluun itse? Entä onko siellä kavereita lapsille?
Sisareni asuu maalla aivan korvessa ja minä kaupungin ydinkeskustassa kerrostalossa. Tuleehan sitä joskus ihmeteltyä toisen ratkaisua, mutta se on vaan normaalia jutustelua puolin ja toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos samalla kylällä on koulu ja kauppa ja jotain harrastusmahdollisuuksia / lapsille kavereita niin tuohan on kiva. Jos ei ole, niin kyllä ne teidän omatkin lapset alkavat pian kritisoida. Koulupäivät on pirun pitkiä jos on bussikyyti suuntaansa. Kaverit ei tuu kylään/ei voi mennä kylään koska kulkeminen on hankalaa. Harrastusrumbasta tulee helvetillstä. Tarvitaan kaksi autoa jne.
Eli sanoisin, et kiva teille, mut onko pidemmän päälle kuinka kiva lapsille. Entä teinille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen päättäköön itse perheelleen sopivan asumisratkaisun.
Myös itse saan kuulla ihmettelyä siitä kuinka asun ihan Helsingin keskustassa.
Mutta kun en hemmetti voisi missään muualla kuvitella asuvani - rakastan keskustan menoa ja spåria. Sitä että kaikki on löhellä: en todella olisi onnellinen jossain mummon mökissä kaukana palveluista vaikka maata olisi 10 hehtaaria
Vanhat talot on useiden ihmisten mielestä epäilyttäviä. Ne luulee että vanhoissa taloissa piilee joku laho ja home ja kohta romahtava katto.
Mielestäni vanhat talot on ihania! Hienoa että olette "pelastaneet" yhden. Kuulostaa oikein kivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä omgelma, koulutaksit kulkee.
Kuka haluaisi oikeasti asua keupungissa, ellei olisi pakko?
Onnea! Kuulostaa hienolta asuinpaikalta! Nauttikaa!