Lue keskustelun säännöt.
Miksi nuoret on nykyään niin uusavuttomia?
08.07.2020 |
Tosi monella esim ruoanlaitto aivan hakoteillä. Mikroruokia osataan lämmittää, mutta jo perunoiden keitto tuo ongelmia.
En nyt syytä kaikkia, mutta yhä enenevissä määrin tähän törmää.. valitettavasti.
Missä syy, missä on menty metsään? Liika paapominen?
Kommentit (21)
Missä sinä muka näihin törmäät jatkuvasti?
En minäkään, kolmekymppinen nainen oikeastaan osaa keittää kananmunia, koska en halua niitä syödä. Osaan kyllä ruokkia itseni - kyllä, muullakin kuin valmisruualla. Mutta aikuisuudessa hyvä puoli onkin että saa syödä just mitä haluaa ja mihin on varaa. Siksi käyn usein ulkona syömässä kun en jaksa käyttää ainutlaatuista elämääni johonkin niin ikävään asiaan kuin ruuanlaitto. Joskus kyllä mutta se tehdään sitten nopeasti ja on vain pakollinen paha.
Ihminen saattaa olla muutakin kuin uusavuton vaikka se ei tekisi niitä asioita mitä piti osata ennevvanhaan. Esim. osaan hienosti palkata itselleni ikkunanpesijän. En osaa tehdä läskisoosia ja pottuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoriso on ollut pilalla jo antiikin ajoista lähtien. Jostain syystä vanhemmat sukupolvet vain unohtavat että hekin ovat joskus olleet nuoria, ja että he olivat ihan yhtä tumpeloita
Ruokaa saa kaupasta, sähköä pistorasiasta ja rahaa automaatista. Näinhän vihreiden arvojen mukaan nykyään kaikkialla opetetaan.
(Edelleen odotan vastausta, mikä silakoiden miesvahvuus iltavuorossa oikein on)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta moni on innostunut tekemään ruokaa, kiinnostunut raaka-aineista ja resepteistä. Kokataan kaveripiirille. Näin ainakin meidän lapset ,( pojat 19-27 ja siitä välistä, vuotiaita.)
Niin no, kukahan ne nuoret on kasvattanut.. :p
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en osannut laittaa juuri mitään ruokaa kun muutin pois kotoa, mutta sittemmin opin kyllä ja nykyään olen varsin hyvä kotikokki. Ei se ollut mitään uusavuttomuutta mutta mua ei vaan koskaan kiinnostanut opetella ennen kuin sille oli tarvetta.
Omista lapsistani poika on aina tykännyt laittaa ruokaa ja ollut apukokkina mulle 4-vuotiaasta asti, nyt 17-vuotiaana on tosi hyvä ruuanlaittaja ja kokkaa usein koko perheen ruuan. Tytär 19v ei sen sijaan ole ikinä osoittanut mitään mielenkiintoa ruuanlaittoon, oppisi varmasti halutessaan mutta esim kun lapset ovat kahdestaan kotona niin tytär elää ihan tyytyväisenä salaateilla tai valmisruuilla ellei pikkuveli laita ruokaa molemmille.
Kyllä ne sitten Googlesta osaa katsoa miten ne perunat keitetään, jos tulee tarve. Entä ap, tiedätkö sinä edes mikä on Google?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä sinä muka näihin 9törmäät jatkuvasti?
En minäkään, kolmekymppinen nainen oikeastaan osaa keittää kananmunia, koska en halua niitä syödä. Osaan kyllä ruokkia itseni - kyllä, muullakin kuin valmisruualla. Mutta aikuisuudessa hyvä puoli onkin että saa syödä just mitä haluaa ja mihin on varaa. Siksi käyn usein ulkona syömässä kun en jaksa käyttää ainutlaatuista elämääni johonkin niin ikävään asiaan kuin ruuanlaitto. Joskus kyllä mutta se tehdään sitten nopeasti ja on vain pakollinen paha.Ihminen saattaa olla muutakin kuin uusavuton vaikka se ei tekisi niitä asioita mitä piti osata ennevvanhaan. Esim. osaan hienosti palkata itselleni ikkunanpesijän. En osaa tehdä läskisoosia ja pottuja.
Semmonen vanhapiika siellä
Tätä pohdittiin jo muinaisessa kreikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien syytähän se on. Ei laiteta tekemään mitään niin eipä siinä mitään opikaan. Omat lapset oppivat kotona tekemään kotitöitä - ruoanlaittoa, siivousta, pyykki- ja tiskihuoltoa sekä pihahommia. Satunnaisesti myös muita puuhia, esim.maalausta, rakentelua tmv. Eikä ollut kyseessä mikään työleiri 24/7 vaan tyyliin oma vastuuaskare per viikko. Nykyisellään nuo nuoret aikuiset ovat paitsi olleet hyvin tyytyväisiä taitoihinsa, myös hämmästelleet miten avuttomia jotkut kaverinsa voivat olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä sinä muka näihin 9törmäät jatkuvasti?
En minäkään, kolmekymppinen nainen oikeastaan osaa keittää kananmunia, koska en halua niitä syödä. Osaan kyllä ruokkia itseni - kyllä, muullakin kuin valmisruualla. Mutta aikuisuudessa hyvä puoli onkin että saa syödä just mitä haluaa ja mihin on varaa. Siksi käyn usein ulkona syömässä kun en jaksa käyttää ainutlaatuista elämääni johonkin niin ikävään asiaan kuin ruuanlaitto. Joskus kyllä mutta se tehdään sitten nopeasti ja on vain pakollinen paha.Ihminen saattaa olla muutakin kuin uusavuton vaikka se ei tekisi niitä asioita mitä piti osata ennevvanhaan. Esim. osaan hienosti palkata itselleni ikkunanpesijän. En osaa tehdä läskisoosia ja pottuja.
Semmonen vanhapiika siellä
Ihan pitkässä parisuhteessa kuule. En vain ole 50-lukulainen passaaja-kotirouva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä sellaista osaa, mitä ei välttämättä tarvitse.
Osaatko sinä lypsää lehmää?
Mutta oppii kyllä sitten kun tarvitsee.
Ai että, tulee niin mieleen tyttären poikaystävän ensivisiitti. Satoi lunta ja tyttären vastuulla oli tuolloin pihatien aukaisu. Teinit lähtivät siinä sitten lumitöihin ja kun kohta vilkaisin, seisoi poika tumput suorina lapionsa kanssa ja katseli kun tyttäreni loi tarmokkaasti lunta. Ei kuulemma tiennyt, mitä olis pitänyt tehdä sillä lapiolla. Eikä jäänyt ainoaksi hämmästelyn hetkeksi sinä viikonloppuna... mielestäni hauskinta tässä asiassa oli se, että pojan äiti on lastenkasvatuksen rautainen ammattilainen. Ihana ihminen muutoin, mutta passannut lapsensa pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Ai että, tulee niin mieleen tyttären poikaystävän ensivisiitti. Satoi lunta ja tyttären vastuulla oli tuolloin pihatien aukaisu. Teinit lähtivät siinä sitten lumitöihin ja kun kohta vilkaisin, seisoi poika tumput suorina lapionsa kanssa ja katseli kun tyttäreni loi tarmokkaasti lunta. Ei kuulemma tiennyt, mitä olis pitänyt tehdä sillä lapiolla. Eikä jäänyt ainoaksi hämmästelyn hetkeksi sinä viikonloppuna... mielestäni hauskinta tässä asiassa oli se, että pojan äiti on lastenkasvatuksen rautainen ammattilainen. Ihana ihminen muutoin, mutta passannut lapsensa pilalle.
Ettei vain olisi kerrostalon kasvatti? Mun mielestä olisi silloin ihan luonnollista ettei ole koskaan tehnyt lumitöitä.
Lapsenlapseni oli viikonloppuna kylässä. Korjasi tietokoneen ja oikuttelevan tulostimen, teki meille hyvän lounaan, hakkasi neljä kottikärryllistä halkoja ja lämmitti rantasaunan. Ei vaikuttanut minusta kovin avuttomalta puuhissaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin no, kukahan ne nuoret on kasvattanut.. :p
Uusavuttomat vetelykset.
Äiti kertoo, että kun muutti Turkuun Ylioppilaskylään yliopistoon tullessaan, niin heillä oli naapurina poika, joka tuli kysymään, että miten keitetään kaurapuuroa, muna, perunat? Mitä uunilla tehdään jne.
Tuo poika osasi kuulemma metsästää ja nylkeä jäniksen. Sillä tiedolla vain ei kaupunkioloissa tehnyt mitään.
Nykyään on kuitenkin jokaisella yksi vuosi kotitaloutta. Vielä 80-luvun lopulla kotitalouden kirjan sai omaksi. 90-luvun lama teki sen, että silloin ei enää tuollaista perusopasta saanut omaksi. Omassa kirjassa tosiaan kerrotaan, miten perunat, muna keitetään, miten munakas paistetaan jne. Siitä oli helppo tarkistaa, että miten kauan niitä perunoita nyt keitettiinkään,kun omilleni muutin opiskelemaan.
Lisäksi tämä päivän nuoret osaavat niin monta sellaista asiaa, mit vanhemmat eivät osanneet kotoaan pois muuttaessaan: it-asioita, kieliä, harrastuksia jne.
No miksi nuorena pitäisi osata keittää heti perunoita? Voidakseen kehuskella sinulle? Oppiihan sen taidon viimeistään sitten kun muuttaa omilleen. Olet todennäköisesti itse ihan kujalla jostain taidosta mikä on yleisempää nuorten keskuudessa, ja he pitävät sinua pöhkönä.