Onko joku oikeasti saanut apua ammatinvalintapsykologilta?

En. Suojatyöpaikka tuo ammatinvalintapsykologi.

Vuosikymmeniä? Olet siis vain odottanut, että joku kertoo, että sun juttu on tuo puutarhanviljely, että meepäs opiskelemaan hortonomiksi. 

Ymmärrän kyllä kysymyksen pointin, ei apua ole ollut opintoneuvonnasta ei uraneuvonnasta. Psykologilla en ole käynyt, mutta testejä olen tehnyt. Mutta tutut, jotka on käynyt, eivät ole hyötyneet mitenkään. Valitettavasti ne päätökset on vain kyettävä tekemään itse. 

Periaatteessa joo. Ne testit ja keskustelut selvensivät tilannettani ja oli mukava kuulla omista vahvuuksista ja heikkouksistaan. Ongelma oli vain se, että ne ammatit ja koulutukset johon minun noiden tapaamisten perusteella pitäisi soveltua ovat sellaisia, jotka kyllä kiinnostavat, mutta joihin mun lahjakkuus ei riitä. Ei riitä sitten lähellekään. Testit kertovat, että mulle sopisi arkkitehdin hommat, mutta älykkyys ja taidot riittävät vain tylsään, monotoniseen työhön, jossa ei tarvitse paljon ajatella tai soveltaa. Eli lopulta hukkaan heitettyä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vuosikymmeniä? Olet siis vain odottanut, että joku kertoo, että sun juttu on tuo puutarhanviljely, että meepäs opiskelemaan hortonomiksi. 

Ymmärrän kyllä kysymyksen pointin, ei apua ole ollut opintoneuvonnasta ei uraneuvonnasta. Psykologilla en ole käynyt, mutta testejä olen tehnyt. Mutta tutut, jotka on käynyt, eivät ole hyötyneet mitenkään. Valitettavasti ne päätökset on vain kyettävä tekemään itse. 

Vuosikymmeniä, 30v. Sairaudet estää tietyt työt ja olen koittanut tuolta neuvoja saada, mikä sopisi.

Joo. Hän ohjasi minua hakeutumaan lääkäriin ja pääsin eläkkeelle.

Mä sain Työkkärin ammatinvalintapsykologista todella paljon apua. Näki mussa asioita, mitä en itse masentuneena nähnyt. Teki ihan suoran ehdotuksen alasta, joka voisi sopia, ja kun tutustuin siihen, huomasin sen olevan kuin mulle tehty. Opiskelut takana ja työtä tehty muutama vuosi, ja olen onnellinen ja tyytyväinen. Ihan mun oma ala. Että ainakin yksi positiivinen kokemus löytyy :)

Olen tehnyt noita testejä huvimielessä ja tosissaankin sekä jutellut ammatinvalintapsykologin kanssa. Muista että tehtävät olivat naurettavan yksinkertaisia, lähinnä tuhauttavia. Ammatinvalintapsykologi oli enemmän innoissaan tuloksista kuin minä. Hänestä oli niin selvää missä mun "lahjat" on että tulevaisuus on selvä. Muuten kiva, mutta ei niillä lahjoilla oikein työllisty. Tänä päivänä vielä vähemmän tai ainakin palkanmaksajan löytäminen on haastavaa. Mun oma kiinnostus oli ammatillisessa mielessä ihan toisaalla, olisin kaivannut tukea (jota ei kotoa tullut) niin olisin lähtenyt sille tielle. Toki viime kädessä jokainen on oman onnensa seppä, eikä nykyisessäkään vaihtoehdossa ole mitään valittamista.  

En. Kävin työkkärin kautta tämmöisellä ja se oli ihan yhtä tyhjän kanssa.

Ukko selitti mm. kuinka minulla on sellaisia vahvuuksia, joita tarvitaan vaikkapa lentäjän ammatissa. Ihan kiva, mutta kun olen peruskoulupohjainen mielenterveyskuntoutuja, jolla ei ole minkäänlaista työhistoriaa ja lisäksi ongelmia hienomotoriikassa niin...

Tein kasan testejä koneella, niiden tulos oli aikalailla se, jonka jo tiesinkin eli että minulla on valmiuksia työskennellä tekstinkäsittelyn ja numeroiden parissa. Näihin liittyvät ammatit olivat niitä, joita olin jo itsekin harkinnut, eli ei mitään uutta siinä. Täysin turhaa koko homma. 

Täällä taas näkee että suhtaudutte tosi huonosti kaikkeen mitä joku toinen teille ehdottaa. Mulle siitä oli paljon hyötyä ja apua.

Houduin työttömäksi osatyökykyisenä, joten työkkärin virkailija suositteli minulle ammatinvalintapsykologilla käyntiä, jos vaikka minulle löytyisi joku toinen ala, millä työskennellä. Lopputulemana psykologi suositteli minulle kokotyökyvyttömyyseläkkeen hakemista. Olin jo aiemmin ollut toimistotyössä, joten uusi koulutus ei olisi tilannetta pelastanut. Psykologin lausunnosta oli hyötyä eläkehakemuksen yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas näkee että suhtaudutte tosi huonosti kaikkeen mitä joku toinen teille ehdottaa. Mulle siitä oli paljon hyötyä ja apua.

Jos "ammattilainen" ihan tosissaan suosittaa yli 40-vuotiaalle pitkäaikaistyöttömälle ja kaikissa koulutukissa epäonnistuneelle jotain Suomen hankalimpia koulutuksia pääsykoevaatimusten perusteella, niin joko pielessä on ammattitaito tai suhteellisuudentaju. Ei tuollaisista neuvoista ole mitään hyötyä. Pitäisi osata löytää ne vahvuudet, syyt nykytilanteen taustalla ja sitten lopulta järkevästi soveltaa niitä niin, että asiakas löytäisi sen koulutuksen/työpaikan johon hänellä olisi sen hetkisessä tilanteessa realistinen mahdollisuus.