Mies ei enää rakasta =(
Järkytyin tästä enkä pysty kuin itkemään..onko avioliitollamme enää toivoa?? hän ei ole pystynyt siitä puhumaankaan ja nyt "ollaan vaan" enkä ole seksuaalisestikaan viehättävä enää..en voi kuvitellakaan elämää ilman miestäni, mutta siihen ajatukseen on kuulemma totuteltava. Hoidan lapsia kotona eikä työpaikkaakaan ole. Onko kukaan onnistunut "pelastamaan" avioliittoa jos puhuminenkin on vaikeaa? Voiko rakkaus syttyä uudelleen..olen niin ahdistunut ja yksin. onneksi saan edes tänne purkaa tunteitani.....
Kommentit (9)
Hyväksy se että näin on ja sinäkin löydät uuden. Ilmoitat miehellesi kun seuraava keskustelutilaisuus tulee ja eroa harkitaan, että lapset jäävät hänen hoitoonsa. Vaikka se aluksi kirpaisee, yksinhuoltajuus lisää miehen uuden liiton todennäköisyyttä, mutta naisen uuden liiton todennäköisyyttä se vähentää.
Etsit itsellesi uuden asunnon, ja alat etsiä töitä. Elatusavun maksaa yhteiskunta siltä ajalta kun itselläsi ei ole tuloja. Kun olet saanut elämäsi järjestykseen, pyrit sopimaan lapsista uudelleen siten, että asuvat luonasi esim. vuoroviikoin.
jos ei uutta suhdetta tule lasten vuoksi, niin olkoot tulematta.
ratkaista näiden selkärangattomien lierojen ongelma, niiden jotka lähtevät litomaan ja "rakkaus loppuu" heti kun lapsipeheen arki alkaa vähän ahdistaa. Kantakoot vastuun sitten yksin kun jaettu vastuu ei maita.
Isä on lapsille yhtä hyvä yksinhuoltaja kuin äiti, ja monilla isillä on siihen taloudellisesti paremmat mahdollisuudetkin, kuten ap:n tapauksessa. Itse en epäröisi hetkeäkään jos mies ilmoittaisi ettei yhteiselämä enää maistu - lähtisin, järjestäisin omat asiani hyvin ja sitten katseltaisiin että miten alkaa sujua.
Talo, autot, vakuutukset, velat, miten siitä paperisotkusta selviää? entä jos talo ei mene kaupaksi? vaikeaa on!
eikä kenellekkään edes tarvitse kuulemma sanoa, että eroaisimme...
Ihan kuin lapset olisivat jotain pelinappuloita, joilla rangaistaan isää. Itse ainakin rakastan niin paljon lapsiani, että sanoisin miehelle, että senkus lähdet litomaan, jos tuolta tuntuu.
Niin paljon että jättäisin heidät rikkaammalle isälleen, jolla on sukua ja rahaa ja joustava työpaikka. Saahan sitä silti lapsiaan tavata. Haluan kuitenkin päästä eroon tästä tilanteesta että miehet lähtevät ja jättävät perheensä ja vastuun kaikesta äideille. Niin ei saa enää olla.
Varsinaista isänrakkautta ilmassa täällä. Ihan kuin perhe ja lapset olisivat jotakin pelinappuloita joita käytetään niinkauan kuin on kivaa ja heitetään syrjään kun kiva loppuu. Itse ainakin rakastaisin lapsiani niin paljon etten lähtisi litomaan ihan mistä syystä tahansa.
Minun mieheni on sanonut usein, viimeksi sanoi, että olen jatkuvasti negatiivinen, kyllä kai kun elämä on jatkuvaa työntekoa ja huushollin laittoa. Yhdessä on käyty ulkona kaksi kertaa viimeisen kolmen vuoden aikana. sekisä oli viimeksi kolme kuukautta sitten, että näin. .