Onko teillä ollut noloja tilanteita kun olette luulleet, että joku puhuu teille ja vastaatte, ja oikeasti henkilö onkin puhunut jollekin toiselle takananne?

Juu, monta kertaa. Töissä ihmisillä on työvaatteet päällä, enkä välttämättä tunnista erilaisen habituksen takia. Jos joku moikkaa mun suuntaan, nyökkään päätä. Sen voi tulkita tervehdykseksi tai ihan spontaaniksi liikkeeksi, tuntuu että näin en nolaa itteeni

Olen minäkin joskus vastannut vieressäni olevalle ihmiselle, kun olen luullut hänen puhuvan minulle.

Tilanne ei ollut mitenkään nolottava mutta kerran kävi niin että olin uimahallissa radan päädyssä ja nainen alkoi puhumaan suuntaani ja vastasin "mitä?" ja nainen sanoi puhuvansa viereisellä radalla olevalle miehelle eli olin heidän välissään.

Kerran taloyhtiön grillipaikassa oli grillailemassa muutamia taloyhtiön nuoria miehiä. Kävelin siitä ohi ja yksi huusi suuntaani, että ”Hei tuuhan sinäkin tänne!”. Ihmettelin kuinka kutsuvat mukaan tällaisen keski-ikäisen tädin ja vastasin, että ”Kiitos kutsusta, mutta jätän väliin” ja samassa takaani joku jannu huusi miehille, että joo joo tulossa ollaan. Nolotti.

Aivan jatkuvasti! Työskentelen avokonttorissa, ja selkäni takaa kulkee ihmisiä. Monta monituista kertaa kuulen jonkun tervehtivän, ja kääntymättä tervehdin. Ja monta kertaa kuulen kuinka tervehtijä jatkaa puheluaan. Ei puhunutkaan minulle. Tapahtuu niin usein, ettei enää edes nolota. Kulkisivat eri kautta tai soittelisivat työpuhelunsa omalta työpisteeltään, mokomat.

Kaupassa töissä, niin automaattisesti tervehdin aina, jos joku tervehtii minua. Joskus se tervehdys ei olekaan minulle tarkoitettu, vaan jollekin toiselle asiakkaalle. Hetken hävettää, mutta sitten lohdutan itseäni, että parempi näin, kun että en tervehtisi ketään.

Vieläkin on paha mieli, kun moikkasin turhaan yhdelle 15 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Kerran taloyhtiön grillipaikassa oli grillailemassa muutamia taloyhtiön nuoria miehiä. Kävelin siitä ohi ja yksi huusi suuntaani, että ”Hei tuuhan sinäkin tänne!”. Ihmettelin kuinka kutsuvat mukaan tällaisen keski-ikäisen tädin ja vastasin, että ”Kiitos kutsusta, mutta jätän väliin” ja samassa takaani joku jannu huusi miehille, että joo joo tulossa ollaan. Nolotti.

Toisaalta tilanne olisi ollut paljon nolompi jos olisin ottanut ”kutsun” vastaan ja mennyt poikien luo hengailemaan :D