Tuloihin nähden vähäiset asuntolainanlyhennykset?

Minä köyhä duunari maksan asuntolainaa 800€/kk, jäljellä 70000€, mutta olen ottanut 2002 50000€ lainaa ja vielä on tuon verran jäljellä, jotenkin käsittämätöntä🤪🤪🤪🤪🤪.

1 lapsi ja pihtari muija kiukuttelee 24/7

Pahan päivän varalle 20000€ käteistä jemmassa.

Minun mielestä ei ole järkeä elää liian tiukasti juuri noita ruuhkavuosia, kun lasten harrastukset ja muut vievät paljon rahaa. Mitä iloa siitä on vaikka talo olisi maksettu 10v aikaisemmin, jos se edellinen 10v, lapsiasi lapsuusaika, on kituutettu ja syöty kaurapuuroa.

Me lyhennämme myös siis aika maltillisesti. Lainaa on 250 000 ja lyhennys noin 1100€/kk. Näin jää myös rahaa lasten kanssa elämiseen ja elämysten tarjoamiseen.

Maksettiin laina etuajassa pois ilman mitään ongelmia. Itseäni lähinnä hirvitti olla pankin vuokralaisena, jos olisimme päätyneet esim. työttömyyden kautta siihen tilaan, että lainaa ei enää pysty lyhentämään.

Lainaa oli noin 150 000 €. Maksettiin pois noin 10 vuodessa.

juu, kyllähän tässä puolensa on.....siksi miettimään....  Kuitenkin tuo 200 000€ summassa menee pitkään maksaa.... vaikka sitten reilusti lyhennyssummaa nostettaisiinkin.  Koronan myötä nyt hieman muuttui jutut, mutta se,  että lisäisin lyhennyssummaa, niin mielummin panostan lapsiini ja heidän elämään, omiin tai vaimon harrastuksiin - hyvinvointiin.  Jos nyt tuon 200 000€ summan koittaisi maksaa esim. 10 vuodessa tms. huomattavalla vauhdilla , niin menisi todella todella tiukaksi ja pitäisi monesta luopua väistämättä..... Ei tulot nyt niin hyvät ole kuitenkaan.... Tietty sitten tulisi hurjat erot korkosäästöissä yms. ja sikäli ehkä rikkaampi vanhuus rahallisesti. Kituuttelu tässä 40v - 50v välissä ei hyvältä kuulosta... muutenkin nyt jotenkin toimii asioiden suhteen enemmän mitä nuorempana.. Ehkä sitten joskus 65 asunto maksettu ja se on siinä, mitä elämästä jäi taloudellisesti jälkeeen.  Tiedä sitten... työttömyyden osalta on sikäli hyvä, että ala ja koulutus on suht hyvä, joten en usko, että työttömyydestä tulisi missään vaiheessa pitkäaikainen ongelma kummallekaan...

Säästövinkki:

Allekirjoitus kansalaisaloitteeseen Sähkö on meidän!

Mulla on aika lailla samanlainen filosofia. Itselläni on vielä sellaiset 80 000 lainaa jäljellä, lyhennän vain reilut 600 kuussa. Olen yksin kahden lapsen kanssa omakotitalossa, josta tulee kyllä ihan riittävästi kustannuksia yhdelle ihmiselle. Talo maksoi aikanaan n. 200 000, mutta asuntojen arvot ei täällä ole kuin laskussa ja moni talo jää käsiin. Mutta jossainhan sitä on asuttava joka tapauksessa niin ollaan sitten täällä vaikka hautaan asti. Itse säästän myös koko ajan, lähinnä tulevaisuutta silmällä pitäen ja on mulla muutamia kymmeniä tuhansia rahastoissa ja säästötileillä. Lasten opiskeluaikoja (olisi niin mahtavaa pystyä tukemaan lasten (mahdollisia) opintoja) ja omia eläkeaikoja ajatellen lähinnä. Ja haluan kyllä tarjota lapsilleni muutenkin kaikenlaisia kokemuksia, matkustelu esim. avartaa maailmankuvaa niin siksikään en halua elää kädestä suuhun ja vetää lainanlyhennyksiä liian tiukalle. Itsekin panostan fyysiseen kuntoon (yksin kun kaiken hoitaa niin vähän pakkokin pysyä hyvässä kondiksessa) mutta ei mun harrastuksiin paljoa rahaa mene. Kuntosalikortti ja kunnolliset lenkkikengät silloin tällöin. 

Kukin taaplaa tyylillään.

Me elettiin vedellä ja leivällä 8 vuotta jolloin maksettiin asuntolaina pois. Ei sitä ollut kuin vähän yli 100 000 mutta sinä aikana oli vaimo ja lapset kotona koko ajan. Minulle ei velka jotenkin sovi, nyt on olo paljon kevyempi.

Ps. Kestävyysurheilua harrastan minäkin mutta en saa siihen tonneja kulumaan.

Onpa rasittava tapa käyttää koko ajan ajatusviivoja ja kolmia pisteitä.

Teillä on pahanpäivänvaraa niukasti lainaan verrattuna, joten siihen kannattaa keskittyä. Teille ei tarvitse tulla isoakaan kuprua ettei talous mene sekaisin. Kai teillä on käytössä budjetointi ja kuluseuranta? Jos ei, niin kannattaa aloittaa heti. Siitä näette ne kohteet, joihin rahaa on mennyt huomaamatta, ja joiden puuttumista ette oikeastaan huomaa.

Kirjoititko kehuaksesi harrastuksellasi?

Vierailija kirjoitti:

Kirjoititko kehuaksesi harrastuksellasi?

Tai hyvällä kunnolla. Ei maininnut rasvaprosenttia kuitenkaan eikä aikaa maratonilla. 

No, se kannattaa pitää mielessä, että korkojen noustessa laina-aika ei pitene, jos se on jo nyt asetettu tappiin.

Sanot, että mielestäsi asunnon arvo on 300 000 - kuinka monta tuon hintaista asuntoa myydään Tampereen seudulla vuosittain? Esim. Turun seudulla vain muutama.

Kannattaa ottaa huomioon myös oma terveys, puolison terveys, mahdollinen ero, määräaikainen työsuhde. Kaikissa edm. tilanteissa on hyvä, että asuntoa on lyhennetty.

Jos asuntoa on lyhennetty vähän, yleensä se on alunperin ollut liian kallis.

Toivottavasti teillä on hyvät ammatit alla. Naisia aletaan vieroksumaan työelämässä kun ikä alkaa 5:lla, miehiä myöhemmin.

Minulla ja miehelläni esim. erilliset asuntolainat ja minä olen tykännyt lyhentää reippaasti 700e per kk äitiyslomat ja vanhempaivapaat mukaan lukien. Mies lyhentänyt 500e per kk.

Asuntolainaa meillä oli 185 000. Laina loppusuoralla ja ikä 45v. Yht. Tulot 110 000 per vuosi

no minulla rahaa on esim. viimeisen vuoden aikana vienyt hiilikuiturunkoinen maantiepyörä, viimeisen päälle sukset ja kaikenlaisiin tapahtumiin osallistuminen. Sehän nyt oli ennen korona-aikaa. Monipuolista treenaamista kuitenkin ja osallistumista - ei säästämistä, mahan kasvattamista tai juopottelua. Lapsilla joitain juttuja ja hankintoja ja sitten yhteisiä perheen matkoja sinne tänne ollut vuosien mittaan. Nythän tämän tyyppiset menevät tauolle. Meillä on yhteiset tulot hieman tavallista palkansaajaa paremmalla tasolla, mutta vain hieman. Tuo 200 000€ laina on tietysti puoliksi. Tampereen seudulla suht normaalit perheasunnnot maksaa helposti tuon 300 000€ tuntumassa ja siellähän mekin. Turussa on hinnat edullisemmat ja aina olleet , laajemminkin katsottuna markkinoita. En ole sitä mieltä, että eläisimme talouden puolesta kovin fiksusti. Kuitenkin on hyvinvointia. Joskus vaan ajattelee, että voisihan sitä hieman lainaankin keskittyä ja karsia ns. mukavaa elämää. Me ei olla ikinä elätty tiukasti, mutta olen kuitenkin 90-luvun laman lapsena kokenut mm. konkurssiperheen arjen. On totta, että on riskejä kun säästöt noin pienet.  Kiitos palautteistanne.

Vierailija kirjoitti:

No, se kannattaa pitää mielessä, että korkojen noustessa laina-aika ei pitene, jos se on jo nyt asetettu tappiin.

Sanot, että mielestäsi asunnon arvo on 300 000 - kuinka monta tuon hintaista asuntoa myydään Tampereen seudulla vuosittain? Esim. Turun seudulla vain muutama.

Kannattaa ottaa huomioon myös oma terveys, puolison terveys, mahdollinen ero, määräaikainen työsuhde. Kaikissa edm. tilanteissa on hyvä, että asuntoa on lyhennetty.

Jos asuntoa on lyhennetty vähän, yleensä se on alunperin ollut liian kallis.

Toivottavasti teillä on hyvät ammatit alla. Naisia aletaan vieroksumaan työelämässä kun ikä alkaa 5:lla, miehiä myöhemmin.

Minulla ja miehelläni esim. erilliset asuntolainat ja minä olen tykännyt lyhentää reippaasti 700e per kk äitiyslomat ja vanhempaivapaat mukaan lukien. Mies lyhentänyt 500e per kk.

Asuntolainaa meillä oli 185 000. Laina loppusuoralla ja ikä 45v. Yht. Tulot 110 000 per vuosi

Tampereella 300 000€ asunnosta ei ole paljon. Niitä myydään koko ajan.

JaakkoMiettii_tulevaisuutta kirjoitti:

no minulla rahaa on esim. viimeisen vuoden aikana vienyt hiilikuiturunkoinen maantiepyörä, viimeisen päälle sukset ja kaikenlaisiin tapahtumiin osallistuminen. Sehän nyt oli ennen korona-aikaa. Monipuolista treenaamista kuitenkin ja osallistumista - ei säästämistä, mahan kasvattamista tai juopottelua. Lapsilla joitain juttuja ja hankintoja ja sitten yhteisiä perheen matkoja sinne tänne ollut vuosien mittaan. Nythän tämän tyyppiset menevät tauolle. Meillä on yhteiset tulot hieman tavallista palkansaajaa paremmalla tasolla, mutta vain hieman. Tuo 200 000€ laina on tietysti puoliksi. Tampereen seudulla suht normaalit perheasunnnot maksaa helposti tuon 300 000€ tuntumassa ja siellähän mekin. Turussa on hinnat edullisemmat ja aina olleet , laajemminkin katsottuna markkinoita. En ole sitä mieltä, että eläisimme talouden puolesta kovin fiksusti. Kuitenkin on hyvinvointia. Joskus vaan ajattelee, että voisihan sitä hieman lainaankin keskittyä ja karsia ns. mukavaa elämää. Me ei olla ikinä elätty tiukasti, mutta olen kuitenkin 90-luvun laman lapsena kokenut mm. konkurssiperheen arjen. On totta, että on riskejä kun säästöt noin pienet.  Kiitos palautteistanne.

Tarkoititko oikeasti, että "laina on tietysti puoliksi"kuten sanoit vai onko laina sittenkin yhdessä kuten useimmilla, nämähän ovat eri asia ? Vai onko teillä erilliset asuntolainat, sekin on tietysti mahdollista ?

Miten kestävyysurheiluun saa käytettyä paljon rahaa? Tarkoittaako harrastaminen sitä, että käyt triatlon-kisoissa ympäri maailmaa? 

Eiköhän pankki ole myöntänyt teille sellaisen lainan, että elinaikananne tai todennäköisemmin työssäoloaikana saatte sen kuitattua. En ole vielä nähnyt yli 30 vuoden lyhennysaikoja. Työelämää teillä on edessä vielä yli 25 vuotta, siinä ehtii lainoja maksella ja vaikka ottaa välillä vaikka lyhennysvapaatakin. 

Nyt kun vaimo palaa työelämään ja tulot kasvavat, teillä on mahtava tilaisuus kartuttaa puskurirahasto. Tai jos lainan määrä ahdistaa, niin vaikka kolmasosa tulojen kasvusta lainanmaksuun, kolmasosa säästöön ja kolmasosa kulutukseen.

Kyllä aikuiset, fiksut ihmiset yleensä oikeasti priorisoi puskurirahastoa ennen kalliita harrastuksia, liikuntaa kun voi harrastaa laadukkaasti käytännössä muutamalla satasella vuodessa ja tarvittaessa ilmaiseksi. 

Itse olen yksinhuoltajana lyhentänyt lainaa maltillisesti. Nyt lyhennys on enää 300 kuussa ja lainaa jäljellä alle 40 000. Olen ajatellut, että haluan elää lasten kanssa kohtuullista elämää niin kauan, kuin he asuvat kotona. Nyt nuorempikin menee armeijaan ja kuluni putoavat siltä osin. Vanhempaa lasta olen auttanut taloudellisesti opinnoissa ja aion jatkaa samoin myös nuoremman kanssa. Asumiskuluni lainoineen ja vastikkeineen ovat huomattavasti pienemmät, kuin vastaavasta vuokralla, joten toimin mielestäni taloudellisesti järkevästi. Auton ostan aina käteisellä ja puskurirahastoa kerrytän joka kuukausi. Ennen eläkkelle jäämistä ehdin toivon mukaan säästää vielä erikseen vanhuuden varalle. Työikää on jäljellä liki 20 v.

kestävyysurheiluun saa kyllä rahaa menemään. Hiihto, pyöräily, juoksu - kun tavoitteellista harjoittelee ja tosiaan osallistuu vaikka kuntoilutapahtumiin aina ulkomaita myöten satunnaisesti, niin kyllä siinä vaan ylimääräistä kulua kertyy ja suht paljonkin. Kokonaisuutena se on kuitenkin erittäin antoisaa ja antaa paljon hyvinvointia. Lisäksi on hienoa tarjota lapsille myös elämyksiä ja perheen matkoja yms. yhteistä isojen lainanlyhennysten sijaan. Nyt tietty korona voi muuttaa asioita jonkin verran tuon suhteen.

Urheilun myötä olo on erinomainen ja jaksan kuormittavaa arkea ja erilaisia stressitilanteitakin työpaikalla aivan toisella tapaa kun kun kunto on hyvä. Jotenkin vaan kuntoilu on mennyt niin veriin tässä vuosien mittaan ja sieltä saatu voima. Nuorena maistui tietty olut ja biletys, mutta nyt vaan viimeiset 10-15 vuotta urheilua.

Täytyy hieman miettiä tuota lainanlyhennystä - hyviä kommennteja teiltä.  Säästöt on pienet. Työtä on kuitenkin ollut aina ja tulovirtaa sen myötä. Elämä o ollut hyvää, mutta eihän tässä mitään isoja omaisuuksia saa kerättyä. Kyllä tämä asunto varrmaan 65 ikävuoteen mennessä tulee maksettua vielä. Kiitos taas palautteesta.