Lue keskustelun säännöt.
Oletko ruvennut seurustelemaan ADHD-miehen kanssa? Mistä huomasit ADHD:n?
09.03.2020 |
Miltä mies alkuun vaikutti sinusta? Kysyn, koska en ole ihan varma siitä, mitä kaikkia "oireita" voi ADHD:n piikkiin laittaa. Hoitamattomana tietysti, miehen mielestä kaikki lääkkeet ovat myrkkyä.
Koko ADHD-juttu kiinnostaa koska minulla on ihan oikeasti vaikeuksia ymmärtää miehen tapaa hoitaa asiat. Eli myöntää, että jokin keskittymishäiriö ehkä on mutta ei ymmärrä sitä, kuinka kaoottiselta hänen toimintansa näyttää ulospäin ja kuinka vaikeaa on esimerkiksi luottaa siihen, että hän saa asiansa järjestettyä kuntoon.
Kun jotain positiivista tapahtuu, innostuu ihan valtavasti ja tekee mahtipontisia sekä suuruudenhulluja suunnitelmia. Esim. hakee töitä palkkatoiveella 6000 €/kk ja päästyään haastatteluun kuvittelee, että työpaikka on nyt sitten varma. Yleensä nämä samat suunnitelmat hetkistä myöhemmin musertuvat kuin korttitalo miehen tajutessa, että hakemastaan työstä maksetaan n. 2 500 €/kk. Tätä ja vastaavaa tapahtuu viikossa useita kertoja sillä lopputuloksella, että mies syyttää kaikista vastoinkäymisistä muita ihmisiä vaikka minusta asianlaita on ehkä yltiöpäisissä odotuksissa.
Millaisia ADHD-tapauksia kumppaninne ovat olleet? Ymmärsitkö heti kumppanisi käytöstä? Vai tuliko sinulle tunne siitä, että olet oikeastaan sittenkin törmännyt jonkinlaisen epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivään? Koska näitä kysymyksiä minä ihan oikeasti mietin.
Mies myös ihastui minuun heti ensinäkemältä. Se sai jo minussa varoituskellot soimaan koska itse olen aika harkitseva luonteeltani siitä huolimatta, että saisin jostakin ihmisestä hyvinkin positiivisen ensivaikutelman. Mietin vain ja ainoastaan sitä, onko tässä nyt pohjalla ADHD vai jotain muuta.
Kommentit (8)
No sen huomaa heti ja tosi hyvin.
Eivät pysty keskittymään mihinkään.
Aina pitää olla meno päällä ja jatkuvasti toimintaa ja akviteettaja. Eivät ole tyhmiä, mutta hyvin impulsiivisia, pitää olla jotenkin saman tyyppinen ihminen, jotta jaksaisi hänen kanssaan elää koko loppuelämänänsä.
Mutta tottakai tuonkin diagnoosin omaavat ihmiset saattavat olla monella tapaa hyvin erilaisia.
Jotkut heistä ovat yrittäjjiä, ja menestyvät hyvin, koska heillä on jatkuvasti niin paljon uusia ideoita ja ajatuksia, miten kehittää omaa yritystoimintaansa. Kuitenkin tarvitsevat kumppanikseen ihmisen, joka on realistinen ja joka osaa n. suurinpiirtein arvioida, mitkä ideat ovat toteuttamiskelpoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väärinkäsityksiä selvästi ketjussa: kaikki ADHD-ihmiset eivät ole impulsiivisia, harkitsemattomia, suuruudenhulluja. ADHD ei tarkoita sitä ettei voisi keskittyä mihinkään, ongelma on kyllä tarkkaavaisuuden säätelyssä mutta moni pystyy keskittymään itseään kiinnostavaan asiaan niin syvästi että puhutaan hyperfokuksesta. ADHD:n kanssa voi ihan hyvin olla joku persoonallisuushäiriö, kuten vaikkapa tuo epävakaa persoonallisuushäiriö, varsinkin jos ei ole koskaan saanut mitään tukea tai apua ongelmiinsa. Kuitenkin persoonallisuushäiriö löytyy vain suht pieneltä prosentilta. Ei ole ADHD-oire syytellä muita omista ongelmistaan.
Vierailija kirjoitti:
No sen huomaa heti ja tosi hyvin.
Eivät pysty keskittymään mihinkään.
Aina pitää olla meno päällä ja jatkuvasti toimintaa ja akviteettaja. Eivät ole tyhmiä, mutta hyvin impulsiivisia, pitää olla jotenkin saman tyyppinen ihminen, jotta jaksaisi hänen kanssaan elää koko loppuelämänänsä.
Mutta tottakai tuonkin diagnoosin omaavat ihmiset saattavat olla monella tapaa hyvin erilaisia.
Jotkut heistä ovat yrittäjjiä, ja menestyvät hyvin, koska heillä on jatkuvasti niin paljon uusia ideoita ja ajatuksia, miten kehittää omaa yritystoimintaansa. Kuitenkin tarvitsevat kumppanikseen ihmisen, joka on realistinen ja joka osaa n. suurinpiirtein arvioida, mitkä ideat ovat toteuttamiskelpoisia.
Tämä on joskus ollut ihan pärjäävä elämässään mutta nyt ollut pitkään vaikeaa. Hänen seuransa tuntuu välillä uuvuttavalta ja koen, että joudun ihan liikaa auttamaan häntä asioissa, joista kuvittelisi aikuisen ihmisen selviytyvän itsekseenkin. En oikein tiedä, ottaako tämä suhde minulta enemmän kuin antaa. Tyyppi sinänsä on ihan hyvää seuraa aina silloin, kuin on hetken maan päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sen huomaa heti ja tosi hyvin.
Eivät pysty keskittymään mihinkään.
Aina pitää olla meno päällä ja jatkuvasti toimintaa ja akviteettaja. Eivät ole tyhmiä, mutta hyvin impulsiivisia, pitää olla jotenkin saman tyyppinen ihminen, jotta jaksaisi hänen kanssaan elää koko loppuelämänänsä.
Mutta tottakai tuonkin diagnoosin omaavat ihmiset saattavat olla monella tapaa hyvin erilaisia.
Jotkut heistä ovat yrittäjjiä, ja menestyvät hyvin, koska heillä on jatkuvasti niin paljon uusia ideoita ja ajatuksia, miten kehittää omaa yritystoimintaansa. Kuitenkin tarvitsevat kumppanikseen ihmisen, joka on realistinen ja joka osaa n. suurinpiirtein arvioida, mitkä ideat ovat toteuttamiskelpoisia.
Tämä on joskus ollut ihan pärjäävä elämässään mutta nyt ollut pitkään vaikeaa. Hänen seuransa tuntuu välillä uuvuttavalta ja koen, että joudun ihan liikaa auttamaan häntä asioissa, joista kuvittelisi aikuisen ihmisen selviytyvän itsekseenkin. En oikein tiedä, ottaako tämä suhde minulta enemmän kuin antaa. Tyyppi sinänsä on ihan hyvää seuraa aina silloin, kuin on hetken maan päällä.
Millaisissa asioissa joudut auttamaan? Jos miehen tilanne on mennyt jotenkin huonommaksi, voiko taustalla olla esimerkiksi masennusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sen huomaa heti ja tosi hyvin.
Eivät pysty keskittymään mihinkään.
Aina pitää olla meno päällä ja jatkuvasti toimintaa ja akviteettaja. Eivät ole tyhmiä, mutta hyvin impulsiivisia, pitää olla jotenkin saman tyyppinen ihminen, jotta jaksaisi hänen kanssaan elää koko loppuelämänänsä.
Mutta tottakai tuonkin diagnoosin omaavat ihmiset saattavat olla monella tapaa hyvin erilaisia.
Jotkut heistä ovat yrittäjjiä, ja menestyvät hyvin, koska heillä on jatkuvasti niin paljon uusia ideoita ja ajatuksia, miten kehittää omaa yritystoimintaansa. Kuitenkin tarvitsevat kumppanikseen ihmisen, joka on realistinen ja joka osaa n. suurinpiirtein arvioida, mitkä ideat ovat toteuttamiskelpoisia.
Tämä on joskus ollut ihan pärjäävä elämässään mutta nyt ollut pitkään vaikeaa. Hänen seuransa tuntuu välillä uuvuttavalta ja koen, että joudun ihan liikaa auttamaan häntä asioissa, joista kuvittelisi aikuisen ihmisen selviytyvän itsekseenkin. En oikein tiedä, ottaako tämä suhde minulta enemmän kuin antaa. Tyyppi sinänsä on ihan hyvää seuraa aina silloin, kuin on hetken maan päällä.
Millaisissa asioissa joudut auttamaan? Jos miehen tilanne on mennyt jotenkin huonommaksi, voiko taustalla olla esimerkiksi masennusta?
Esimerkiksi miehen asunnossa tehdystä remontista reklamoiminen. Ei ole oma asunto vaan vuokra-asunto, ikää miehellä lähes 50 vuotta. Pystyy pitämään paikat kutakuinkin järjestyksessä mutta raha-asioiden hoitaminen vaikuttaa erityisen vaikealta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kohdallani kävi hassusti niin, että ADHD-poikaystäväni alkoi epäillä, että minullakin olisi ADHD. Ja minulla onkin. Selkeitä merkkejä jo lapsuudesta (löysin paperit) muttei diagnoosia. Poikaystäväni tapaamisen myötä oma elämäni on parantunut. Sain diagnoosin ja lääkkeet, minun kohdallani ehkä enemmän tätä ADD:ta. Poikaystäväni kertoi ADHD:staan avoimesti kun aloimme tutustua. Myönnän, että olin vähän ennakkoluuloinen, mutta en tiennyt silloin hyvin, miten ADHD:ta hoidetaan.
Mutta se minusta. Poikaystäväni käyttää lääkettä ja hyvä, koska muuten hän ei pystyisi keskittymään yhtään mihinkään. Kerran oli ilman lääkettä eikä päivästä tullut yhtään mitään. Puhuu täydellä nopeudella ja epäselvästi, tekemisen kohde vaihtuu hetkessä toisesta toiseen, levoton (hankala esim. istua hetken paikallaan) ja hyvin kömpelö. Ja kappas kappas, opiskelee liiketaloutta tai on kiinnostunut yrittäjyydestä. Sopii kyllä hänelle. Luonteeltaan positiivinen, muttei onneksi liian positiivinen eikä kuvittele liikoja. Kuitenkin laskujen maksaminen ajallaan on välillä ongelma, muttei ole onneksi kehittynyt esim. maksuhäiriöihin asti. Maksaa vain myöhästymiskorkoa. Itse olen tottunut maksamaan ennen eräpäivää. Tarvitsee välillä jonkun, joka patistaa tekemään joitakin asioita. Kavereiden mielestä kannustava ja pirteä.
Tästä lääkityksestä sen verran, että se ei kaikille sovi ja on muitakin, jotka eivät halua käyttää lääkettä. Joillekin riittää esim. terapia tai urheileminen. Lääkkeitäkin on paljon erilaisia, esim. sen oikean lääkkeen löytäminen voi kestää. Kyllä hoitamattoman ADHD-miehen sietäminen vaatii kärsivällisyyttä. Minun veljellänikin on ADHD ja on vaimon mukaan vaativa tapaus. Ei käytä lääkettä, sen sijaan urheilee paljon. Hyvin impulsiivinen, keskeyttää muiden keskustelut (esim. jos koitan keskustella vaimon kanssa veljeni tunkeutuu keskusteluun omilla asioillaan eikä huomioi tai sitten osaa huomioida kahdenkeskistä keskustelua) ja ei kestä stressiä oikein. Ärsyyntyy helposti, varsinkin erilaisista äänistä ja ei pidä ihmisjoukoista. Juttelen usein vaimon kanssa tai hän kääntyy puoleeni varsinkin ADHD-asioissa. Olen ehdottanut lääkettä, muttei suostu.
Olen adhd ja naimisissa adhd-miehen kanssa. Kummatkin korkeasti koulutettuja, asiantuntijatyössä ja ollaan ihan tavallisia, rauhallisia ja vastuullisia ihmisiä. Ei juuri kukaan näkisi tätä päältä päin meistä, etenkin kun kummatkin ollaan lääkityksellä. Sinun kuvauksesi on vain suuruudenhullusta ääliöstä.
Nostan