Lue keskustelun säännöt.
Olen 34-vuotias nainen ja en ole koskaan ollut miehelle ykkösvaihtoehto
04.02.2020 |
Olen siis naimisissa ja meillä on mieheni kanssa myös lapsia. Seurustelumme alkoi hieman mutkikkaasti, ei mitään ruusun terälehtiä lennellyt ja shampanjaa suihkunnut. No, jatkoimme seurustelua ja jossain vaiheessa etenimme suhteessa yhdessä asumiseen, lasten saamiseen ja naimisiin. Kuitenkin alusta asti minulla on ollut tunne etten ole miehen mikään elämän rakkaus. Mies on aika varautunut, joten ihannenaisensa varmaan säikyttänyt pois kunnes minä tulin kuviohin. Olen siis jonkinlainen elämänkumppani ja yhteistyökumppani miehelleni, mutta ei hän minusta silmät kiiluen kyllä mitään tarinoita kerro. Kyllähän sen tuntee sisimmässään, eikö?
Mitä luulette, onko hän katkera kun ei saanutkaan "ykkösnaista" vaan tyytyi minuun?
Kommentit (12)
Kuulostaa melko tavanomaiselta kuviolta. Mielummin sitä kuitenkin on parisuhteessa kuin yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun miehen ajatuksista ei voi tietää, eikä kannata alkaa arvailla. Jotkut ovat vain rauhallisempia ja tasaisempia luonteeltaan, eikä sellaisia että upottaisivat rakkaansa huomionosoituksiin.
Minäkään en kyllä silmät kiiluen kerro kumppanistani, vaikka hänestä välitän. Ei ole mikään kakkosvaihtoehto. En tiedä olenko koskaan ollut sillä tavalla palavasti rakastunut, vaan rakkaus on kasvanut pikkuhiljaa ihastuksesta.
Tavallaan olisi kiva joskus kokea sellainen molemminpuolinen huuma, mutta ilman sitäkin voi elää hyvää elämää.
Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole mitään hirveää määrää "vaihtoehtoja" vaan asiat menevät juuri kuten kuvailit. Tulee vastaan joku jonka kanssa asiat tuntuvat loksahtavan kohdilleen aika vaivattomasti ja siitä sitten se suhde menee eteenpäin. Ei siinä ole tehty mitään suuri päätöksiä jossa olisi ollut joku "ykkösvaihtoehto" ja sitten joku johon olisi tyydytty kun sitä ei ole saatu.
Olin exälleni kakkonen, mutta hänen harrastuksensa oli se ykkönen. Sanoi näin suoraan. Olin rakastunut ja hyväksyin asian. Eron jälkeen hän sitten kehui löytäneensä sen oikean uudesta naisestaan. Meni varmaan harrastuksen edelle tämä naikkonen.
Olen uudessa suhteessa ja hurjan rakastunut. Enemmän ja oikeasti rakastuneempi kuin tuossa teininä alkaneessa suhteessa exään. Mieskin vannoo rakkautta ja sanoo minun oleva ykkönen, mutta sitten aina tulee hetkiä, joillon mies möläyttää jotain ja pohja kaikelta sanomiselta menee. Tiedän paikkani.
Sanosin, että aika moni meistä jäisi kokonaan ilman kumppania, jos vain ja ainoasaan "Se" unelmien ja haaveiden kumppani olisi Hän, jonka kanssa olsi valmis parisuhteeseen. Eikä tämä tarkoita, että kaikki muu olisivat unelmien kumppanin rinnalla, joain mihin vain tyytyy; vaan mahdollsiesti juuri sellaisia joiden kanssa haluaa elää ja olla. - Kyllä minä miehe voin sanoa ihailevani montakin hyvin kaunista ja ulkonäköönsä panostavaa naisa mutta saattaisi olla hyvin raskasta olla sellaisen kumppani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olen kuukauden sisällä 34v täyttävä mies ja minulla on vain 3kk tapailua koko elämäni aikana sellaisen naisen kanssa josta olin täysin viehättynyt. Nykyisin tuntuu valitettavasti siltä, että jos ikinä haluan enää tapailua/parisuhdetta niin tyytyminen on pakollista.
Mielummin olen vähän epäviehättävän naisen kanssa kuin täysin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole mitään hirveää määrää "vaihtoehtoja" vaan asiat menevät juuri kuten kuvailit. Tulee vastaan joku jonka kanssa asiat tuntuvat loksahtavan kohdilleen aika vaivattomasti ja siitä sitten se suhde menee eteenpäin. Ei siinä ole tehty mitään suuri päätöksiä jossa olisi ollut joku "ykkösvaihtoehto" ja sitten joku johon olisi tyydytty kun sitä ei ole saatu.
Pikemminkin se ykkösvaihtoehto tarkoittaa sellaista, johon olisi ollut todella voimakkaasti ihastunut ja rakastunut, ja jota kohtaan on tuntenut voimakasta halua ja vetovoimaa. Sitten, jos tällaista ihmistä ei syystä tai toisesta saa (siis ihmistä, jonka olisi todella halunnut), voi olla, että kakkosvaihtoehdoksi tulee jossain vaiheessa joku sellainen, jota kohtaan ei tunne samaa intohimoa, mutta jonka kanssa on kiva olla ja jonka kanssa saa kuitenkin jonkinlaisen romanttisen ja seksuaalisen fiiliksen, vaikka se laimeampi olisikin kuin ykkösvaihtoehdon kanssa. Eli eivät ne vaihtoehdot tosiaan välttämättä olekaan elämässä samaan aikaan, vaan se "ykkönen" ja "kakkonen" kuvaa enemmänkin ihastumisen, rakastumisen, intohimon ja vetovoiman astetta.
Kakkosvaihtoehtoonkin voi olla "jonkin verran" ihastunut, tai sitten kyseessä on just sellainen "eihän se huuma kestävää olekaan, joten ei haittaa vaikkei sitä ole, tämä kumppanuuteen perustuva suhde on ihan hyvä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta oletteko huomanneet miten monessa suhteessa nuo muuttuu että kumpi tykkää enemmän? Se joka aluksi oli järjettömän ihastunut, sen tunteet tasaantuu, ja se joka oli mukana vain koska toinen oli ihan ok eikä parempaakaan tullut vastaan, onkin jossain vaiheessa se joka on enemmän ihastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole mitään hirveää määrää "vaihtoehtoja" vaan asiat menevät juuri kuten kuvailit. Tulee vastaan joku jonka kanssa asiat tuntuvat loksahtavan kohdilleen aika vaivattomasti ja siitä sitten se suhde menee eteenpäin. Ei siinä ole tehty mitään suuri päätöksiä jossa olisi ollut joku "ykkösvaihtoehto" ja sitten joku johon olisi tyydytty kun sitä ei ole saatu.
Pikemminkin se ykkösvaihtoehto tarkoittaa sellaista, johon olisi ollut todella voimakkaasti ihastunut ja rakastunut, ja jota kohtaan on tuntenut voimakasta halua ja vetovoimaa. Sitten, jos tällaista ihmistä ei syystä tai toisesta saa (siis ihmistä, jonka olisi todella halunnut), voi olla, että kakkosvaihtoehdoksi tulee jossain vaiheessa joku sellainen, jota kohtaan ei tunne samaa intohimoa, mutta jonka kanssa on kiva olla ja jonka kanssa saa kuitenkin jonkinlaisen romanttisen ja seksuaalisen fiiliksen, vaikka se laimeampi olisikin kuin ykkösvaihtoehdon kanssa. Eli eivät ne vaihtoehdot tosiaan välttämättä olekaan elämässä samaan aikaan, vaan se "ykkönen" ja "kakkonen" kuvaa enemmänkin ihastumisen, rakastumisen, intohimon ja vetovoiman astetta.
Kakkosvaihtoehtoonkin voi olla "jonkin verran" ihastunut, tai sitten kyseessä on just sellainen "eihän se huuma kestävää olekaan, joten ei haittaa vaikkei sitä ole, tämä kumppanuuteen perustuva suhde on ihan hyvä".
Suurin osa noista tapauksista on sellaisia joissa on ihastuttu voimakkaasti tuon toisen ulkonäköön jota on pidetty hyvin puoleensavetävänä. Mutta ei siis ole ihan oikeasti tunnettu toista ihmisenä tai niin että sopisiko hän oikeasti kumppaniksi.
Eivät nämä useinkaan ole olleet mitään oikeita "ykkösvaihtoehtoja" vaan vähän samanlaisia kaukoihastuksia kuin vaikka jotkut näyttelijät ja vastaavat, siis unelmia.
Ei minusta voi puhua vaihtoehtona muista kuin ihmisitä jotka ihan todella tuntee hyvin ja joista tietää että ne olisivat realistisia juuri minulle sopivia kumppaneita myös arjessa.
Ykkösvaihtoehto = tavoittamaton unelma
Mahdotonta tietää mitä miehesi ajattelee.