Epätasa-arvoista kohtelua srk:ssa avun suhteen
Henkilö sai laskunsa maksettua kirkossa. Sen yhden ainoan ylimääräisen laskun.
Miksi sitten toisessa srk:ssa ei saa apua laskuihin?
Tilanne on niin huono ettei huonommaksi voi mennä.
Ja ennen kaikkea miten näin epätasa-arvoista voi olla?
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Eikös seurakunnat saa aika itsenäisesti päättää, millaisiin asioihin laittavat rahaa?
Jossain määrin mutta diakoniassa on samat säännöt.
Kuitenkaan lasku ei ollut ihan pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös seurakunnat saa aika itsenäisesti päättää, millaisiin asioihin laittavat rahaa?
Jossain määrin mutta diakoniassa on samat säännöt.
Saavatko seurakunnat rahaa sen mukaan, minkä verran seurakuntalaiset tarvitsevat rahaa? Eli hyväosaisten alueilla vähemmän ja huono-osaisten alueilla enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös seurakunnat saa aika itsenäisesti päättää, millaisiin asioihin laittavat rahaa?
Jossain määrin mutta diakoniassa on samat säännöt.
Saavatko seurakunnat rahaa sen mukaan, minkä verran seurakuntalaiset tarvitsevat rahaa? Eli hyväosaisten alueilla vähemmän ja huono-osaisten alueilla enemmän?
Ei kai ihan niin se mene.
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkaan lasku ei ollut ihan pieni.
Minkäkokoinen lasku on sinusta suuri, anna vähän koordinaatteja sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös seurakunnat saa aika itsenäisesti päättää, millaisiin asioihin laittavat rahaa?
Jossain määrin mutta diakoniassa on samat säännöt.
Saavatko seurakunnat rahaa sen mukaan, minkä verran seurakuntalaiset tarvitsevat rahaa? Eli hyväosaisten alueilla vähemmän ja huono-osaisten alueilla enemmän?
Ei kai ihan niin se mene.
Miten se sitten menee? Olin luullut, että seurakunnat toimivat diakonian osalta samalla tavalla kuin kunnat ovat toimineet harkinnanvaraisen toimeentulotuen osalta. Eli joissain kunnissa on maksettu asioita, joita taas joissain kunnissa ei ole maksettu. Mutta jos seurakunnissa diakoniassa kaikki seurakunnat toimivat samalla tavalla, niin eikö silloin toiset seurakunnat tarvitse enemmän rahaa diakoniatyöhönsä kuin toiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös seurakunnat saa aika itsenäisesti päättää, millaisiin asioihin laittavat rahaa?
Jossain määrin mutta diakoniassa on samat säännöt.
Saavatko seurakunnat rahaa sen mukaan, minkä verran seurakuntalaiset tarvitsevat rahaa? Eli hyväosaisten alueilla vähemmän ja huono-osaisten alueilla enemmän?
Ei kai ihan niin se mene.
Miten se sitten menee? Olin luullut, että seurakunnat toimivat diakonian osalta samalla tavalla kuin kunnat ovat toimineet harkinnanvaraisen toimeentulotuen osalta. Eli joissain kunnissa on maksettu asioita, joita taas joissain kunnissa ei ole maksettu. Mutta jos seurakunnissa diakoniassa kaikki seurakunnat toimivat samalla tavalla, niin eikö silloin toiset seurakunnat tarvitse enemmän rahaa diakoniatyöhönsä kuin toiset?
Seurakunnat saavat verorahansa oman alueensa ihmisiltä (kirkon jäseniltä) näiden verorahojen käytöstä päättää sitten paikallinen kirkollisvaaleissa valittu porukka (neuvosto ja valtuusto). Ei seurakunnilla ole mitään yhteisiä direktiivejä mitä pitäisi noudattaa, vaan rahojen jako tehdään näiden päättäjien mielihalujen mukaan. Näin ollen eri seurakunnissa voi olla hyvin eri resurssit jakaa mitään avustuksia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös seurakunnat saa aika itsenäisesti päättää, millaisiin asioihin laittavat rahaa?
Jossain määrin mutta diakoniassa on samat säännöt.
Saavatko seurakunnat rahaa sen mukaan, minkä verran seurakuntalaiset tarvitsevat rahaa? Eli hyväosaisten alueilla vähemmän ja huono-osaisten alueilla enemmän?
Seurakunnat saavat rahansa omien jäsentensä kirkollisveroista. Ja päättävät itse miten rahat käytetään. Jossain seurakunnassa kaikki rahat voivat mennä työntekijöiden palkkaan ja rakennusten kuluihin...
Paikalliset käytännöt voivat vaihdella myös sen suhteen, mihin panostetaan. Saatetaan esim.päättää, että tänä kautena panostetaan asiaan X ja asiaan Z ei laiteta yhtään rahaa.
Subjektiivisuutta on varmaan myös tavalla tai toisella ja väärinkäytöksiä tapahtuu; oli esim.joku tapaus, missä pappi oli jakanut lapiolla rahaa ulkomaalaiselle huijarille ja pappi sai tästä rikostuomion. Joillakin paikkakunnilla röyhkeät vähemmistökansalaiset voivat myös todennäköisesti kuormittaa seurakuntaa enemmän riippuen siitä miten paljon tätä porukkaa on noille seuduille sijoittunut. Tavallinen kaduntallaaja ei edes tiedä tuosta mahdollisuudesta, mutta joillekin erilaisen hyväntekeväisyyden hyvänkäyttö on elämäntapa.
Mielenkiintoinen ketju. Avaahan ap lisää.
Eikös seurakunnat saa aika itsenäisesti päättää, millaisiin asioihin laittavat rahaa?