Pelottavia kohtaamisia omituisten tyyppien kanssa
Oletko törmännyt hämärään tyyppiin, jonka kanssa tilanne jotenkin kiristyi tai muuttui pelottavaksi. Tai onko uusi tuttavuus kehittynyt painostavaksi? Kerro kokemuksestasi! Voin aloittaa omalla tarinallani:
Tutustuin bileissä yhteen mieheen, joka iski silmänsä muhun. Itse en kiinnostunut hänestä muuta kuin ehkä kaveritasolla. Annoin hänelle kuitenkin numeroni, kun hän sitä pyysi. Siitä alkoi viesteillä pommitus, ja hän itse tuntui uskovan että meillä on suhde, vaikka tein hyvin nopeasti selväksi, etten ole kiinnostunut. Hän kertoi yhteisille ystävillemme meidän kokemuksista (joita ei ollut todellisuudessa tapahtunut). Kerran törmäsin häneen kaupungilla ja hän tarttui käteeni ja alkoi kulkea samaan suuntaan kuin minä. Olin niin hölmistynyt, etten osannut oikein tehdä mitään, hävetti vaan ja toivoin, ettei kukaan tuttu näkisi. Hän yritti myös pussata minua kun olin määränpäässäni. Vainoaminen jatkui jossain muodossa kolmisen vuotta. Sitten se vain hiipui pois.
Kommentit (16)
Ala-asteen rehtori kävi minuun käsiksi lapsena, kun piti tukiopetusta matematiikasta. Semmoinen järjestäytynyt pedofiili se oli. Otti meitä lapsia tukariin jopa liikunnasta. Ollut ehkä karmivin mies mitä elämässäni kohdannut. Toki paljon muitakin, mutta lapsena tuo tilanne oli ahdistava.
Miksi jakelet puhelinnumeroasi kaikille sitä kysyville? Älä jaa, problems solved.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jakelet puhelinnumeroasi kaikille sitä kysyville? Älä jaa, problems solved.
Olin nuori ja naiivi :) Enkä missään nimessä osannut odottaa mitään tämäntyyppistä vainoamista.
Joskus nuoruudessa sosiaalisista tilanteista ahdistuva mies, joka oli jokin nettituttu aluksi. Nähtiin pari kertaa ja ihastui muhun. Itse en ollut kiinostunut hänestä ja pidin aika erikoisena tuota miestä, kaverina enemmänkin. Kun aloin seurustella erään miehen kanssa tuo hyypiö laittoi mulle yöaikaan itsetuhoisia viestejä, uhkaili mua ja mun miesystävä olisi pitänyt tappaa kuulemma. Mä seurustelen kuulemma tuon "Antin kanssa" enkä kenenkään muun. Oli kateellinen jopa kun kättelin hänen isäänsä ja joskus sanoi että kadehtii mun kania, kun silittelen sitä. Olisi halunnut olla mun kani, tosi outo kommentti kyllä. :O Noh, uhkasin poliisilla sitten muutamien satojen, creepyjen viestien jälkeen. Onneksi tuo hullu äijä tajusi lopettaa. Mutta ehkä hyökkäsi parhaan kaverini facebook tiliin ja vaihtoi pornokuvan sinne kuvien tilalle. Olisi halunnut olla mun paras kaveri ja oli mustasukkainen sille parhaalle kaverilleni, sillekin oli puhunut musta kaikkea paskaa sposteilla.
Mulla kans jotkut tuntemattomien miesten lähestymiset ovat olleet todella ahdistavia. Ovat puhuneet todella outoja juttuja. Pelottavinta on ollut, jos sama tyyppi on alkanut ilmestymään tuon kohtaamisen jälkeen milloin minnekin samaan paikkaan kanssani.
Opiskeluaikoina asuin yksityiseltä vuokratussa kimppakämpässä jonka naapurina oli suurehko s-market. Nuorisolla oli tapana kokoontua tuon marketin pihamaalle iltaa viettämään. Kämppikset lähtivät yleensä viikonlopuiksi koteihinsa, minä jäin mieluummin paikkakunnalle.
Olin tapani mukaan kohtalaisen myöhäisenä hetkenä ulkona tupakalla, kun yhtäkkiä siihen pihaan kaarsi polkupyörällä arviolta noin 60 vuotias mies. En miestä tuntenut, mutta esittäytyi seurakunnan nuorisotoiminnassa mukana olevaksi vapaaehtoiseksi. Jotenkin tuntui minusta oudolta, ja pidinkin etäisyyttä, ja vastailin vain ympäripyöreitä kun se alkoi kysellä mitä pidin paikkakunnasta/opiskelinko yms. Pikku hiljaa kysymykset muuttuivat oudommiksi, ja viimein ukko kysyi, josko minulle kelpaisi olut. Sitä oli kuuleman mukana polkypyörän satulalaukussa. Kieltäydyin kohteliaasti ja kerroin, että mun olisi nyt aika palailla kotiini jatkamaan koulutehtäväni parissa. Ukko nyökkäsi ja lähti jatkamaan matkaansa.
Mulla oli SEURAAJA, ei somessa vaan livenä. Ja sitten oli joku seko puhelinhuohottaja. Sen jälkeen numero vaihtuikin salaiseksi. Ja eräs viipyileviä katsekontakteja harrastava Urpo heitti nyrkinkokoisen kiven ikkunani läpi, kun en ymmärtänyt häntä rakastaa.
En tiedä oliko tämä oikeasti pelottava kohtaaminen vai ei mutta on nyt aikuisena mietityttänyt. Olin nuori opiskelijatyttö soluasunnossa ja ovikello soi. Oven takana oli suht normaalin oloinen keski-ikäinen mies joka ilmoitti olevansa televisiolupatarkastaja. En enää muista vilauttiko jotain lätkää vai ei, joka tapauksessa päästin sen asuntoon. Se tuli perässä mun huoneen ovelle katsomaan ja siellä oli televisio, joo. Kun sanoin sille että kaivan esiin todisteen maksetusta televisioluvasta se sanoi ettei tarvitse ja lähti menemään. Jälkikäteen mietitytti että se olisi voinut olla ihan kuka vaan. Ja ettei sillä ollut mitään papereita tai salkkua mukana ja oikeestiko se menee niin että lähdetään televisiolupaa tarkastamaan mutta ei sitten tarkastetakaan.
Poikkeavasti käyttäytyviä on ollut aina. Yleensä niiden ajattelu poikkeaa normaalista vähintään yhtä paljon kuin käytös. Tällä palstalla noita on ilmeisen monta.
Olin lähdössä pois töistä ja pyörien luona seisoskeli joku vähän hämärän näköinen tyyppi. Nuori ja sellainen resuisen "hippimäinen". Hän moikkasi mua ja sanoi sitten että näki mut eilen keskustassa. Menin ihan hämilleni, sanoin kai että okeei ja lähdin vaan äkkiä pyöräilemään pois. En onneksi oo enää törmännyt tuohon. Työpaikkani on aika kaukana ja erillään, eikä tää tyyppi näyttänyt asiakkaalta.
Bussissa vieressäni istui mies jolta näkyi penis housuista. Oli viilut auki siinä ja lukevinaan sivistyneesti sanomalehteä. Olin silloin nuori ja en uskaltanut tehdä tilanteessa mitään. Netissä monesti oon saanut kuvieni jälkeen peniksiä paluupostissa. :(
Olin tulossa yöllä kotiin jostain yökerhosta. Mies lyöttäytyi seuraani ja pommitti kysymyksillä. Aluksi vastailin vain tympeästi ja lyhyesti ja sitten en enää vastaillut kun halusin päästä eroon tyypistä. Hän seurasi minua ja alkoi jankata että haluaa tulla mun luo "jatkoille". Olin siinä vaiheessa jo että "painu nyt jo .....n". Kun avasin porttikongin ovea, hän yritti kangeta itseään sisälle. Sanoin hänelle, että nyt lähdet eri suuntaan tai soitan poliisin. Hänen katseessaan näkyi että hän mietti, miten reagoisi. Hän jäi sitten vaan seisomaan siihen portin eteen niin etten päässyt sisälle ohittamatta häntä. Juoksin katua alas ja kohti toista ovea, jonka kautta pääsi taloon sisälle eri ovesta.
Bussissa eräs sekopää juoppohullu huusi "se oli tappo saatana", "Se oli tappo saatana" ja meinasi lyödä vastaantulijaa turpaan, kun jäi pysäkiltä pois. Sama tyyppi asuu jossain naapurustossani ja tulee monesti vastaan, isokoinen, naama kuin hevosella, pitkät likaiset hiukset ja tuijottavat silmät.
Vierailija kirjoitti:
Joskus nuoruudessa sosiaalisista tilanteista ahdistuva mies, joka oli jokin nettituttu aluksi. Nähtiin pari kertaa ja ihastui muhun. Itse en ollut kiinostunut hänestä ja pidin aika erikoisena tuota miestä, kaverina enemmänkin. Kun aloin seurustella erään miehen kanssa tuo hyypiö laittoi mulle yöaikaan itsetuhoisia viestejä, uhkaili mua ja mun miesystävä olisi pitänyt tappaa kuulemma. Mä seurustelen kuulemma tuon "Antin kanssa" enkä kenenkään muun. Oli kateellinen jopa kun kättelin hänen isäänsä ja joskus sanoi että kadehtii mun kania, kun silittelen sitä. Olisi halunnut olla mun kani, tosi outo kommentti kyllä. :O Noh, uhkasin poliisilla sitten muutamien satojen, creepyjen viestien jälkeen. Onneksi tuo hullu äijä tajusi lopettaa. Mutta ehkä hyökkäsi parhaan kaverini facebook tiliin ja vaihtoi pornokuvan sinne kuvien tilalle. Olisi halunnut olla mun paras kaveri ja oli mustasukkainen sille parhaalle kaverilleni, sillekin oli puhunut musta kaikkea paskaa sposteilla.
Mä en valitettavasti ole lainkaan näitä juttuja kuultuani ja nähtyäni ihmeissäni siitä, miksi monet naiset karsastaa sosiaalisesti ahdistuneita ja kömpelöitä miehiä. Ei siinä ole kyse mistään sellaisesta, että tyypin pitäisi olla itsevarma alfa. Nää ahdistuneet voi pahimmillaan olla oikeasti todella kipeitä ajatusmaailmaltaan ja vaarallisia silloin, kun rohkaistuvat.
Sheivaan ja hei vaan.