Lue keskustelun säännöt.
Suomen taas kiristettävä päästätavotteritaan, nollaenergiaan jo 2020?
15.11.2019 |
Suomen hiilinielu onkin paljon pienempi kuin mitä tähän asti on laskettu mikä merkitsee että Suomella on edess todellinen hätä ja kiire päästä päästötavoitteisiin joita on nyt kiritettävä. Voipi olla että nuo tavoitteen on jopa saavutettava ensivuoden aikana jos niistä halutaan pitää kiinni.
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti alalla työskentelevän näkökulmasta on hyvin vaikea uskoa tähän. Ainakaan niin, että päästövähennykset voitaisiin toteuttaa kestävällä, kauaskantoisella tavalla. Lisäksi vaikka näennäisesti päästäisiin tavoitteisiin, tulisi huomioida hyvin laajalti eri toimintojen elinkaarilaskelmat, tuontienergian tuotannossa globaalin tason päästöt, lyhytnäköinen yhteen, keskeneräiseen teknologiaan panostaminen (tässä viittaan lähinnä sähköautojen akkuteknologiaan ja liikenteen sähköistymiseen vaadittavan latausverkoston perustamiseen).
Hieno tavoite, mutta hyvin isot tekniset, sosiaaliset ja taloudelliset ristiriidat edelleen toteuttamisessa.
Maapallon tarpeet meidän kaikkien yhteisenä kotina, eikö ne mene arvoasteikossa teknologisen kehityksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edelle? Johan meille aikoinaan sanottiin että saavutetuista tavoitteista, elintasosta ja hyvinvoinnista on tingittävä jos me vielä jokupäivä haluamme pelastaa tämän planeetan. Ihmisten tulisi elää täällä luonnon ja elämän sanelemilla ehdoilla eikä vain riistää ja alistaa sitä omiin tarpeisiinsa kunnes se on loppu kuin puhtaaksi kaluttu luu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti alalla työskentelevän näkökulmasta on hyvin vaikea uskoa tähän. Ainakaan niin, että päästövähennykset voitaisiin toteuttaa kestävällä, kauaskantoisella tavalla. Lisäksi vaikka näennäisesti päästäisiin tavoitteisiin, tulisi huomioida hyvin laajalti eri toimintojen elinkaarilaskelmat, tuontienergian tuotannossa globaalin tason päästöt, lyhytnäköinen yhteen, keskeneräiseen teknologiaan panostaminen (tässä viittaan lähinnä sähköautojen akkuteknologiaan ja liikenteen sähköistymiseen vaadittavan latausverkoston perustamiseen).
Hieno tavoite, mutta hyvin isot tekniset, sosiaaliset ja taloudelliset ristiriidat edelleen toteuttamisessa.
Maapallon tarpeet meidän kaikkien yhteisenä kotina, eikö ne mene arvoasteikossa teknologisen kehityksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edelle? Johan meille aikoinaan sanottiin että saavutetuista tavoitteista, elintasosta ja hyvinvoinnista on tingittävä jos me vielä jokupäivä haluamme pelastaa tämän planeetan. Ihmisten tulisi elää täällä luonnon ja elämän sanelemilla ehdoilla eikä vain riistää ja alistaa sitä omiin tarpeisiinsa kunnes se on loppu kuin puhtaaksi kaluttu luu.
Ongelma on monesti siinä, että suurimmalla osalla ihmisistä oma etu menee edelle ja ilmastotalkoiden kulut (ihan globaalisti) kohdistuvat varsin usein köyhempiin kansanosiin. Liian nopeat muutokset ja elintason heikentyminen muutenkin vaikeassa tilanteessa olevilla tai juuri nk. parempaan elintasoon päässeillä aiheuttavat yhteiskuntarauhan heikkenemistä. Maailma ei kuitenkaan muutu samalla silmänräpäyksessä utopiaksi, jossa rikkaammat tai valtioiden johto hoitavat päästövähennykset, vaan negatiiviset vaikutukset kohdistuvat kyllä pitkälti sosioekonomisessa asteikossa alemmille tasoille. Puhun edelleen globaalilla tasolla, Suomessa ja yleensä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimiessa näitä voidaan tasoittaa. Toki täälläkin vaikutuksia näkyisi, mutta todennäköisesti vähäisemmässä määrin. Jos nyt siis oletetaan, että saadaan koko maailman väestö ja valtiot toteuttamaan päästövähennyksiä.
Nää nollaenergiatavoitteet on ihan Suomen hallituksen omia sekoiluja. Missään muualla ei tällaisiin epärealistisiin aikarajoihin ole lähdetty, mutta kun Suomen vihreät ja vasemmisto PELASTAVAT MAAILMAN.
Oho.
NO jopas, tietomme valtion tilasta olivatkin vääriä.
Öööh...
Mites me nyt tää hoidetaan ja maksetaan?
...Öh, Li, otatko kopin?
Miksi tähän uusimpaan laskelmaan hiilinieluista pitäisi luottaa? Kun kerran aikaisemminkin on laskettu päin peetä. Ilmastotiede on kyllä surkuhupaisaa, se ei ole tiedettä nähnytkään. Kaikki poliittiset päätökset, joita perustellaan ilmastohuuhaalla, pitäisi laittaa jäihin, kunnes tähän saadaan joku järki.
Valitettavasti alalla työskentelevän näkökulmasta on hyvin vaikea uskoa tähän. Ainakaan niin, että päästövähennykset voitaisiin toteuttaa kestävällä, kauaskantoisella tavalla. Lisäksi vaikka näennäisesti päästäisiin tavoitteisiin, tulisi huomioida hyvin laajalti eri toimintojen elinkaarilaskelmat, tuontienergian tuotannossa globaalin tason päästöt, lyhytnäköinen yhteen, keskeneräiseen teknologiaan panostaminen (tässä viittaan lähinnä sähköautojen akkuteknologiaan ja liikenteen sähköistymiseen vaadittavan latausverkoston perustamiseen).
Hieno tavoite, mutta hyvin isot tekniset, sosiaaliset ja taloudelliset ristiriidat edelleen toteuttamisessa.