Hyvä, että nuoret eivät lue kirjoja

0/5

Näkikö kukaan miten Kyherö ja Kaheli lensivät messuilta tänään hienosti pihalle? 😎

Vierailija kirjoitti:

Näkikö kukaan miten Kyherö ja Kaheli lensivät messuilta tänään hienosti pihalle? 😎

Ketkä?

Niin. Näin kerran pari vuotta sitten vanhemman miehen lukevan junaseman laiturikatoksessa lukevan syventyneenä kirjaansa ja hätkähdin näkemääni. Tarkemmin katsottuna tunnistin kumaraisen miehen. Pentti Linkola. Ajattelija jonka sanat on luoteja maailman sokeita, kuuroja ja typeryyttä kohti.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Näin kerran pari vuotta sitten vanhemman miehen lukevan junaseman laiturikatoksessa lukevan syventyneenä kirjaansa ja hätkähdin näkemääni. Tarkemmin katsottuna tunnistin kumaraisen miehen. Pentti Linkola. Ajattelija jonka sanat on luoteja maailman sokeita, kuuroja ja typeryyttä kohti.

Linkola oli aina omaa luokkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Näin kerran pari vuotta sitten vanhemman miehen lukevan junaseman laiturikatoksessa lukevan syventyneenä kirjaansa ja hätkähdin näkemääni. Tarkemmin katsottuna tunnistin kumaraisen miehen. Pentti Linkola. Ajattelija jonka sanat on luoteja maailman sokeita, kuuroja ja typeryyttä kohti.

Linkola oli aina omaa luokkaansa.

Anteeksi, piti sanoa on. :)

Vierailija kirjoitti:

Kirjamessuilta palanneena jäin hämmentyneenä miettimään, että aika monen kirjailijan puheissa ja ilmeisesti myös heidän kirjoissaan ihaillaan työelämän ulkopuolella elämistä tai ainakin kyseenalaistetaan palkkatyön tärkeys.

Mietin tuota hieman huolestuneena, mutta tajusin, että onneksi lukeminen on ainakin nuorten keskuudessa enää marginaaliharrastus. Mutta mikä noita kirjailijoita vaivaa??

Luen itsekin aika vähän nykykirjallisuutta, varsinkin romaaneja, joten en osaa arvioida pitääkö havaintosi paikkansa, mutta en ihmettelisi jos pitää.

Ehkä kyse voisi olla siitä, että työelämän ulkopuolisen ihmisen näkökulmaa yhteiskuntaan pidetään riippumattomampana ja tarkempana kuin yhteiskunnan rattaissa pyörivän? Sama ajatus kuin se, että oman maansa kulttuurin näkee vasta, kun muuttaa toiseen kulttuurin.

Lisäksi ei ole sidonnaisuuksia, kukaan ei hengitä niskaan, ketään ei välttämättä edes kiinnosta mitä teet vai teetkö mitään. On aikaa ja tilaa vapaaseen filosofointiin. Samoin jos tekee jotain ilman, että joku maksaa siitä, niin teon voi paremmalla syyllä ajatella tulevan sydämestä.

Tällaisia romanttisia ajatuksia moni ehkä liittää työelämän ulkopuolella elämiseen. Ehkä ne heijastuvat kirjallisuuteen ja kirjailijan elämään jossain määrin?

Itse arvostan kaikkea työntekoa, niin ansiotyötä kuin palkatonta, ja ajattelen, että kaikenlaisissa sosiaalisissa asemissa voi omaksua kriittisen ja tiedostavan näkökulman, jos vain valitsee niin.

Ihanne on ollut jo monta vuosikymmentä suomalaisissa kirjallisuuspiireissä.

Vähän ohis mutta internet näyttää tuoneen lähdekritiikin ihan erilailla esiin. Penskana sai koulussa kuulla että kaikki kirjoitettu tieto on faktaa ja tulee aina olemaan, hölmistyneenä sai kuunnella sitä saarnaa.

Hei, minäkin näin ainakin Tuomas Murajan, Pontus Purokurun, Markku Rönkön, Ossi Nymanin, olikohan muitakin. Jännä trendi. Oikeastaan tajusin vasta, kun luin tuon aloituksen.

Vierailija kirjoitti:

Ihanne on ollut jo monta vuosikymmentä suomalaisissa kirjallisuuspiireissä.

Onko? Miksi? Kerro esimerkkejä?

Kirjallisuus elää ajassa.

Ulkopuolisuus on sadoilletuhansille ihmisille joka päiväistä elämää.

Siksihän se juuri on kirjailoiden teemana.

Vierailija kirjoitti:

Hei, minäkin näin ainakin Tuomas Murajan, Pontus Purokurun, Markku Rönkön, Ossi Nymanin, olikohan muitakin. Jännä trendi. Oikeastaan tajusin vasta, kun luin tuon aloituksen.

Eihän Nymanin uutuudessa ole kai työn välttelyä?

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuus elää ajassa.

Ulkopuolisuus on sadoilletuhansille ihmisille joka päiväistä elämää.

Siksihän se juuri on kirjailoiden teemana.

Mutta eikö ole riski, että tuollaista elämää aletaan ihailla, jos siitä joka kirjassa ihannoivasti toitotetaan?

Vierailija kirjoitti:

Hei, minäkin näin ainakin Tuomas Murajan, Pontus Purokurun, Markku Rönkön, Ossi Nymanin, olikohan muitakin. Jännä trendi. Oikeastaan tajusin vasta, kun luin tuon aloituksen.

Messuilla on kymmeniä ja kymmeniä kirjailijoita, väkisinkin joukossa on monenlaisia. Minä muuten näin Tuomas Kyrön.

Lukekaa kirjallisuuden klassikoita Murajan, Porokurun, Nymanin ja muiden suomalaisten mitättömyyksien sijaan ja suositelkaa klassikoita myös lapsillenne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanne on ollut jo monta vuosikymmentä suomalaisissa kirjallisuuspiireissä.

Onko? Miksi? Kerro esimerkkejä?

Saarikoski.