Lue keskustelun säännöt.
En pysty unohtamaan puolison ilkeyttä (vaikka haluaisin)
23.10.2019 |
Puoliso osaa olla todella ilkeä juovuksissa! Ei siinä mitään, jos kerran pari...nyt tuntuu että tuli mitta täyteen!
Puheisiin liittyy toinen ihminen, jolla minua "alensi"... oksettaa ja itkettää.
Pyysi anteeksi, monta kertaa. Ei muuta "kun ei hän keksi".
Olisin ollut otettu panostamisesta. Vaikka kukkia ja hieronta, tai imelä runo, jotain jolla taas "nostaisi" minut arvoon. Nyt tuntuu ettei minulla ole mitään arvoa, latistettu tuollaisten törkeyksien jälkeen :(
Tunnen itseni hölmöksi, tämänkö arvoinen olen hänelle :(
Onko muita, jotka joutuu kärsimään puolison ilkeydestä, ja se kuitataan aina vain "anteeksi" tai lakaistaan maton alle, ollaan kuin ei mitään??
En kai uskalla myöntää itselleni, että minulla taitaa olla huono puoliso?
Joskus tuollaisessa tilanteessa (on siis ihan selvänäkin ilkeillyt sanallisesti) kerron asiallisesti, miltä se tuntuu ja joskus hän ymmärtää ja lopettaa. Yleensä alkaa irvuilla "no niinkö si-sinusta nyt si-siltä tuntuu, oi voi!" Ihankuin pitäisi aikuiselle ihmiselle yrittää tapoja opettaa. Olen aivan loppu henkisesti.
Kommentit (12)
Täällä yksi kohtalotoveri. Minä kärsin ex-avokin ilkeydestä ihan liian kauan. Ero oli valtava helpotus. Hieman yllättäen kun ilmoitin erosta, tuloksena ei ollutkaan lisää ilkeilyä, vaan itkua. Lähdin kuitenkin menemään.
m41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minäkin ilkeilyn suikkarin jälkeen antaisin anteeksi. Osoittaisi nöyryyttä ja anteeksipyynnön vilpittömyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko jollain imelillä runoilla törkeydet ja sinulle v*ttuilut olisi mielestäsi kuitattu? Mikä sua vaivaa, eikö sulla oo minkäänlaista itsekunnioitusta? Nyt herätys ja ukko pihalle. Kenenkään ei tarvii kuunnella alistamista ja ilkeilyä, eikä katsella känniääliöitä.
Näköjään :(
Onpa tilanne mennyt pahaksi, en todellakaan kohta erota oikeaa ja väärää!
Millä tuo sitten olisi hyvä kuitata? Antakaa neuvoja?
Puolisolla on diagnoosi, mutta se ei ole oikeutus olla ilkeä, kuitenkin toisaalta ymmärrän häntä. Tilanne on oikeasti kamala!
ap
Siis anteeksi pyyntö ei ole hyvä, mutta materian saaminen olisi?
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi kohtalotoveri. Minä kärsin ex-avokin ilkeydestä ihan liian kauan. Ero oli valtava helpotus. Hieman yllättäen kun ilmoitin erosta, tuloksena ei ollutkaan lisää ilkeilyä, vaan itkua. Lähdin kuitenkin menemään.
m41
Kauanko katselit, ennenkuin lähdit?
Yritittekö puhua asiasta?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitsekaan unohtaa. Nyt käyt puolison kanssa rauhallisen mutta tiukan keskustelun asiasta ja kerrot että suhteella ei ole tulevaisuutta jos tämä ei ollut viimeinen kerta kun tällaista ilkeilyä ja alentavaa puhetta käytetään. Jos tätä on kerta ollut joitain kertoja aiemminkin niin unohtamalla ja jäämällä suhteeseen olet tavallaan antanut hänelle luvan halventaa sinua. Nyt molemmille pelisäännöt selviksi ja jos niitä ei noudateta niin sitten lopetat teidän suhteen. Ei sinun tarvitse suostua henkiseen väkivaltaan vaikka sitä ei tapahtuisikaan kovin usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota ero. Miksi siedät tuollaista. Tuossa ei ole rakkautta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Siis anteeksi pyyntö ei ole hyvä, mutta materian saaminen olisi?
Ole hiljaa siellä, kun et asiaa ymmärrä!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteen ei kuulu latistaa. Lähde menemään.
Vierailija kirjoitti:
Millainen diagnoosi hänellä on?
aleksitymia
ap
Oikeastiko jollain imelillä runoilla törkeydet ja sinulle v*ttuilut olisi mielestäsi kuitattu? Mikä sua vaivaa, eikö sulla oo minkäänlaista itsekunnioitusta? Nyt herätys ja ukko pihalle. Kenenkään ei tarvii kuunnella alistamista ja ilkeilyä, eikä katsella känniääliöitä.