Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tässäkö tämä nyt oli -syndrooma?
19.03.2008 |
Ihana lapsi, kunnollinen mies, koulutusta vastaava vakityö. Silti tuntuu, että ei ole enää mitään odotettavaa elämältä. Haaveilen jostain paremmasta, veret seisauttavasta rakkaudesta, vaikka tiedänkin, että mahdotonta ja lapsellistakin. Kohtalotovereita?
Kommentit (5)
Paljon sulla ikää?
Itsellä 30v lähestyy ja laitan tän 30 kriisin piikkiin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamala sisäinen levottomuus ja tunne siitä että elämäni pitäisi olla jossain muualla tai että jotain on jäänyt tekemättä ja jotain pitäisi muuttua. Vaikea selittää.
Kiva kuulla, että kohtalotovereita. Sitä tässä mietin, että kauanko tätä pitää sietää? Meinaan että toivottavasti menee ohi joskus :) (ja ennen kuin ehdin tekemään mitään typerää). Eihän oikeasti voi olla niin, että ne elämän huippuhetket ovat nyt takana; avioliitto kasattu, lapsi saatu, työelämäkin tarjonnut sen, mitä tarjottavaa on. Onko elämä tästä eteenpäin pelkkää hidasta luopumista?
Haluan tehdä jotain hullua. Ennenkin tavallinen arjen suorittaminen on ahdistanut ja nyt se tunne vaan kasvaa. Harmi vaan että kaikkeen tarvii rahaa eikä sitä saa kuin työtä tekemällä. Olen 36.
Alue: Aihe vapaa
etsintä. Tuntui tyhjältä, mutta sitten helpotti itsestään. On ihana vain antaa elämän soljua eteenpäin. Tällä hetkellä pelkään vain, että menetän tämän onneni. Anna siis ajan kulua!