Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka rakastavat rahaa enemmän kuin tavaroita?
03.08.2019 |
Olen säästänyt rahaa siitä asti, kun sain syntymäpäivälahjaksi ensimmäiset markkani. Laskeskelin rahojani iltaisin ja pyörittelin niitä käsissäni ja unelmoin siitä, miten joku päivä minulla vielä on kasoittain rahaa.
No, ei ole, koska sairastuin, mutta vähistä rahoistanikin laitan kaiken säästöön. Kaiken. En koskaan osta mitään, ei siksi että ”downshiftaisin” tai harrastaisin minimalismia, vaan siksi, että se raha lämmittää siellä tilillä niin paljon enemmän kuin käytössä.
Minusta tuli karmea kitupiikki. En raaski ostaa yhtään mitään, en vaatteita tai meikkejä, en sisustustavaraa, en mitään. Kampaajalla käyn muutaman kerran vuodessa siistimässä kampausta. En käy ulkomailla enkä juo kahvin kanssa maitoa. Syön halvinta ruokaa mitä kaupasta löytyy (esimerkiksi kanankoipia tai maksalaatikkoa). En harrasta mitään, koska harrastukset maksavat.
Ja olen sinkku. Kuka tällaista pihiä kestäisi?
Muita rahaa rakastavia paikalla? Vai olenko ihan friikki?
Kommentit (5)
No tossa säästämisessä ei ole järkeä, ellei tilanteesi parane ja pääset säästämään ihan 'oikeita' rahasummia.
Jos on sairaseläkkeellä, kuntoutustuella tai toimeentulotuella niin pakkohan se on kitsastella.
Eihän sellaista ulkopuolinen jaksa.
Koita muuttaa tilannettasi, opiskelemaan, korkeakouluun, töihin, sijoittamaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tossa säästämisessä ei ole järkeä, ellei tilanteesi parane ja pääset säästämään ihan 'oikeita' rahasummia.
Jos on sairaseläkkeellä, kuntoutustuella tai toimeentulotuella niin pakkohan se on kitsastella.
Eihän sellaista ulkopuolinen jaksa.
Koita muuttaa tilannettasi, opiskelemaan, korkeakouluun, töihin, sijoittamaan...
Nimenomaan, tässä ei ole mitään järkeä. Saan säästöön niin vähän. Melkein olisi järkevämpää vähän tuhlailla ja ns. elää, mutta kun olen niin kitsas. Rakastan niitä muutamia tuhansia euroja, jotka minulla on.
Ap
Itse oon kieltämättä samanlainen, en ehkä ihan noin paha mutta nytkin välttelen kulutusta kun viikon päästä on palkkapäivä ja sitten saan 30 000 euron säästöt kasaan. Sama kai se olisi onko näkymä 29700 vai 30 000 mutta menisi uusi kymmenluku rikki ja mikäs sitä ihastellessa.
Ostan kyllä vaatteita (alennusmyynnistä tai muuten vaan tarpeeseen) ja meikkaan päivittäin. Mutta naiseksi ostan vaatteita melko vähän enkä saa nautintoa mistään Zalandon selailemisesta.
Oon aina ollut säästäväinen, jo lapsena. Silloin kun olin vielä matalapalkka-alalla, ajattelin että sitten voin ruveta käyttämään rahaa leveämmin kun on isompi palkka. Mutta en mä nyt keskituloisenakaan osaa käyttää rahaa yhtään enempää. Säästän kaikessa. Ja saan outoa nautintoa siitä.
Kyllä mä välillä tietysti käytän rahaa (välillä matkustellaan ja esim. viikon päästä menen Rammsteinin keikalle) mutta jotenkin se säästäväisyys on tosi vahva luonteenpiirre. Hankala päästä eroon.
En ihan noin paljon kitsastele, mutta säästän kyllä mieluummin rahat kuin ostan jotain sinänsä ihan tarpeetonta. Sisustustavaraa en osta, enkä ole ikinä matkustellut ulkomailla. Vaatteita ostan toki, mutta meikkejä vain murto-osan siitä, mitä vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Lisäksi olen alkanut hankkiutua eroon kaikesta mahdollisesta ylimääräisestä tavarasta, eli alkanut tavallaan tehdä kuolinsiivousta.
nykyään tavaraa on kaikilla liikaa. Ja sijoittaminen on hauskaa ja palkistevaa. Toki kannattaa jotain niillä rahoilla tehdäkin, mutta ei sen tarvi tavaraa olla.