Lue keskustelun säännöt.
Ahdistushäiriö ja mies ei ymmärrä. Voiko tästä parantua?
06.07.2019 |
Menneisyydessä pari traumaattista tapahtumaa, mitkä ahdistaneet vuosia. Kuopuksen synnytyksen jälkeen kärsin ihme vaivoista, ravasin lääkäreillä. Sattui lääkäri joka puoli vitsillä ehdotteli minulle ties mitä sairauksia vaikkei niitä ole ja tutkittu. Tämä pahensi ahdistusta. Aloin pelkäämään eri sairauksia ja ahdistus enemmänkin näkyi fyysisinä tuntemuksina ja meni paniikkikohtauksiin.
Hain itselleni apua, pääsin pari kertaa juttelemaan akuutille puolelle ja sain lääkityksen. Haittavaikutukset on ihan hirveitä, lääkettä syönyt kohta 4kk ja koska teho on loppunut mutta sivuvaikutukset pysyy olen päättänyt lääkkeen lopettaa. Jos uuden lääkkeen haluan se vasta aloitetaan kun terapia alkaa. Varovaisesti olen lääkettä vähentänyt. Psykiatrian puolelta kehotetaan vain ottamaan yhteyttä tk lääkäriin tai lopettamaan seinään.tk lääkäri taas kehottamaan olemaan tuonne yhteyksissä, aika oman onnen nojaan jätetty tämän kanssa. Kaduttaa, että lääkkeen edes aloitin.
Ongelma vain on, ettei mieheni ymmärrä tätä. Häpeän tilannettani, olen kuitenkin hänelle kertonut minkä dg olen saanut, mies ei siltikään ymmärrä. Kun sanon, että nyt ahdistaa ja pelottaa hän vain ihmettelee et mikä nyt taas on. Kun olin kipeä ja minulla turposi imusolmuke olin todella paniikissa, lääkärissä kävin näyttämässä ja ei ollut syytä huoleen. Kumminkin siitä jäi kova pelko, pyydän usein miestäni kokeilemaan eihän kaulassa ole patteja, mies on siihen turhautunut. Ymmärrän kyllä, mutta minua se rauhoittaa.
Välillä sanoo, ettei sulla mitään hätää ole. Mutta muuten ei ymmärrä, olen koittanut selittää että tämä vie aikaa, ahdistus ei vain katoa kun sormia napsauttaa.
Olen myös tullut epätoivoiseksi, voiko tästä parantua vai onko loppuelämä tätä. Monet kerrat yksin ollessa tätä mietin ja itken. Miten tämän kanssa voi elää. Olen koittanut ajatella, että minua on tutkittu paljon, olen terve. Jos joskus joku tauti iskee turha minun on murehtia vaan huolehtia itsestäni ja terveydestä. Mutta ajatukset on niin vahvoja, ne puskee läpi. Mitä enemmän pelkään saan oireita siihen liittyen.
Onneksi tänne voi avautua, olihan se ihanaa jos löytyisi muita kellä sama tilanne..
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla hormonaalinen ehkäisy?
Kyllä on. Gyne epäillyt endometrioosia ja pakko syödä, muuten olen kipeä kokoajan ja kuukautiset on aivan kamalat,tyyliin ensimmäiset päivät menee vessassa kun vuodan niin rajusti ja en edes pysty ulostamaan kivun takia. Sekä kuukautis kivut kestää jopa 1kk ennenku vuoto alkaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko ahdistus noin pahaa ennen hormoneja? Hormonaalinen ehkäisy voi aiheuttaa yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä, masennusta ja paniikkihäiriötäkin. Sinun varmaan kannattaisi hakeutua kohdunpoistoon jos syynä on endo sen sijaan että sinut hoidetaan invalidiksi.
Ahdistuneisuus (ja myös masennus) on siinä mielessä hankala asia, että jollei miehesi ole itse kokenut koskaan vastaavanlaista ongelmaa, niin sitä on tosi vaikea ymmärtää, vaikka kyseessä voikin olla tuskallinen olotila ja sitä voi verrata hyvin esim. kovaan kipuun. Joten läheisiltä ei voi vaatia että he oikeasti ymmärtäisivät mistä on kyse. Toki heiltä voi vaatia sen, että suhtautuvat asiaan kuitenkin vakavasti. Läheiset voivat olla asian edessä ymmällään, ei kannata ruveta riitelemään asiasta.
Oletko kokeillut harjoittaa rentoutustekniikoita (esim. erilaisia meditaatiotekniikoita)? Se on pitkä tie mutta helpottaa taatusti jos asiaa harjoittaa päivittäin useita kuukausia.
Ai kamalaa. Kyllä se ajan kanssa helpottaa ja ikävä kyllä lääkkeet ei toimi kaikilla samalla tavalla. Itsellä ssri-lääke fluoksetiini masennukseen ja ahdistukseen. Toimii kyllä. Kannattaa tehdä hengitysharjoituksia ja kyseenalaistaa sitä omaa pelkoa. Fyysisten reaktioiden stressaaminen vaan pahentaa paniikkioireilua.
Minäkin olen kärsinyt traumataustasta johtuvasta yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä yli puoli elämää (>15 vuotta) ja oman kokemukseni mukaan siitä parantuminen on todella vaikeaa.
Kävin vuosia Kelan tukemassa psykoterapiassa, söin mielialalääkkeitä (SSRI) ja rauhoittavia, meditoin ja joogasin. Jälkimmäisistä sain suurimman avun, mutta nyt kun ovat työkiireiltä jääneet, jatkuvat pelot ja huolet ovat tulleet takaisin.
Hormonaalinen ehkäisy ei sopinut minullekaan ja aikaisempien kirjoittajien tapaan suosittelisin hankkiutumaan ensitöikseen siitä eroon.
Tämän jälkeen kannattaa mennä esim. MBSR (mindfulness based stress reduction) -kurssille tai tutustua itsenäisesti meditaatioon esim. jonkun kännykkäsovelluksen avulla.
Helppo tie sinulla ei varmastikaan ole edessä. Toivottavasti kuitenkin kevyempi kuin minulle. Olen itse välillä niin väsynyt, etten tiedä, kuinka pitkään tällaista elämää enää jaksaa.
Onnea matkaan <3
Onko sinulla hormonaalinen ehkäisy?