Lue keskustelun säännöt.
Olen alkoholistin lapsi ja miehen alkoholinkäyttö ahdistaa.
01.06.2019 |
Minä olen 37-vuotias perheeäiti, jonka lapsuus oli kamalaa isän juomisem vuoksi. Oma mieheni tykkää käydä välillä juomassa ja hänem juhlimisensa ahdistaa minua suunnattomasti, vaikka en haluaisi sitä hänelle näyttää. Jos olen selvinpäin, känniset ihmiset ahdistavat ja pelottavat minua. Minulla on myös vahvana hylkäämisen tunnelukko, joten pelkään myös mieheni hylkäävän minut ja pelkään miyen pärjäisin yksin lapsen kanssa jos mieheni jättäisi minut. Tienaan huonommin kuon mies. Nämä kaikki ajatukset kiertävät usein päässäni ja aiheuttavat minulle epämääräisen huonoa oloa. Mikä voisi auttaa? Terapiako? Onko muita aikuisia lasisia lapsia? Miten pärjätte, miten voitte?
Kommentit (8)
Tämä on perinteinen juttu.
Naisella on ne kaikki ongelmat, mutta se käännetäänkin niin että mies on se ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja joku toinen ulkopuolinen tahoko sinulle valitsi juopon miehen?
Ap tässä. Mies ei välillä juo yhtään pitkään aikaan mutta nyt on ollut 3 viikonloppua juhlimassa. Ahdistaa odottaa koska se tulee baarista kotiin ja missä kunnossa. Petasin sängyn sohvalke ettei tule makuuhuineeseen kännissä kun lapsi nukkuu siellä. Seuraava päivä ahdistaa kun mies on yleensä aamulka humalassa ja vielä fiiliksissä illastaan ja slssöttää kännijuttuja ja popittaa youtubea. Sitten nukahtaa puolenpäivän aikaan ja illalla selvä. Koko alkuviikon kireä tunnelma kun minä olen loukkaantunut viikonlopusta ja mies väsynyt töistä ja krapulasta.
Mulla vähän sama juttu, paitsi minua ei ahdista, jos mies käy juhlimassa, vaan minua ahdistaa se, kun lähes joka päivä töiden jälkeen mies käy baarissa ottamassa muutaman ja juo vielä kotona muutaman tölkin. Yhteensä juo siis noin 3-5 olutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanokaa niille miehillenne suoraan, että heidän alkoholinkäyttönsä ei ole sopivaa työssäkäyvälle ja perheelliselle miehelle. Jos te itse alkaisitte juoda, lasu odottaisi (jos siis lapsia on). Minunkin isäni joi aivan liikaa, joten enpä sellaiseen kittaajaan sortunut. Motkotan jo parista kaljasta viikonlopun ruokajuomana (1 la ja 1 su) :D.
Kyllähän se on mielenterveysongelma ja vahva riippuvuus, jos känni pitää saada. Kerran vuodessa juhlissa ymmärtäisin...
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän sama juttu, paitsi minua ei ahdista, jos mies käy juhlimassa, vaan minua ahdistaa se, kun lähes joka päivä töiden jälkeen mies käy baarissa ottamassa muutaman ja juo vielä kotona muutaman tölkin. Yhteensä juo siis noin 3-5 olutta.
Minä olen tuosta miehelleni sanonut useastikin. Tuhahtelee vai, että juttelee ihmisten kanssa ja on ollut rankka päivä.
Ymmärrän sinua, vaikka meillä ei kotona juotu - päinvastoin isäni oli akateeminen ja raitis älykkö, joka ei sekään tuntunut kovin kivalta, koska muunlaista porukkaa ei oikein suvaittu.
Siksi onkin aika rassavaa, kun kavereissani on sellaisia alkoholista pitäviä ja miehenikin tykkää ottaa, minä en ja vanhempani pitävät humalaan asti juomista hyvin ala-arvoisena ja sivistymättömänä.
Siksi eivät voi sietää ystäviäni, en tiedä miksi ystäväni tykkäävät ottaa, mutta se on minusta aika ahdistavaa, eikä ole muunkaanlaisia ystäviä olemassa.
Tykkään vaan lukea, olla netissä ja omissa oloissani, mutta mies vie usein sosiaalisiin tilanteisiin, joissa en oikein viihdy, ainakaan kauaa.