Muita akateemisia jotka voisivat työskennellä välillä mieluummin kaupan kassalla?
Olen opiskellut pitkään ja hartaasti saavuttaakseni akateemisen tutkinnon. Sen jälkeen on tullut tehtyä useampi pätkä määräaikaisuuksia joita en ole halunnut jatkaa tai jatkoa ei ole yt-neuvotteluiden takia tarjottu.
Nyt olen työtön ja tekisi mieli palata ns. juurilleni. Olen ollut aikoinaan kaupan kassalla ja se on varsinkin ruuhka aikaan minulle mieluinen työ. Työt ei seuraa kotiin ja kyseessä ihmisläheinen työ.
Onko kaltaisiani muita?
Onko akateeminen työnhakija varteenotettava hakija noihin työpaikkoihin, vai joutuuko sellaisen työhakemus mappi-ööhön heti? Luin taannoin jutun eräästä naisesta, joka vaihtoi asiantuntijatyönsä vähän vastaavanlaiseen asiakaspalvelutyöhön, kuin tuo kassatyö on ja hän oli joutunut vakuuttelemaan kovasti motivaatiotaan hakea alalle ja saada paikka.
Kommentit (11)
Suomessa on nykyisin niin paljon ns. korkeakoulutettuja, että aika moni joutuu tahtomattaan toimimaan työssä, jossa ei perinteisesti ole edellytetty muodollista koulutusta.
Toisaalta muodollisesti korkeampi koulutus saattaa toisinaan olla, erityisesti kanstasuomalaiselle joskus jopa hidatse saada työpaikka, koska työnantaja luonnollisesti odottaa ja toivoo, etten sanosin myös ainakin toisnaan myös vaatii työntekijöiltä sitoutumista työhön; vaikka tämä sitoutumien tarkoittaisi käytännössä sitä, että työntekijä sitoutuu nollatuntisopimuksella tulemaan töihin kutsusta, niin että viikko (= 7 vuorokautta/ 24h) työaika vaihtelee nollan -tai yli nollan välillä.
Tällainen nollatuntisopimus diili saattaa, joissain elämäntilanteissa toimia, mutta jos tällaisen työsopimuksen turvin pitäisi elättää itsensä ja ehkä myös kattaa perheen kuluja ja menoja, niin hyvin haastavaksi saattaa mennä.
Takseja ajaa yllättävän moni akateeminen.
Vierailija kirjoitti:
Takseja ajaa yllättävän moni akateeminen.
Ainakin opiskellessaan.
Ihminen on aika urpo jos ylimielisyyttään ei voi koskea "rahvaiden töihin".
En todellakaan kaipaa hanttihommiin palkankaan takia. Toki mieluummin niitä tekisin kuin olisin työttömänä.
Minkä alan akateeminen olet?
Kuka palkkaa? 50 kpl feministitohtoria valmistunee sukupuolentutkimuslaitokselta?
Kaupan kassaa ei sellaisenaan enää pian ole, kun itsepalvelukassat yleistyvät. Ehkä joku hierojan ammatti tai muutoin ihmisten hyvinvointia ylläpitävä työ (ei hoitotyö) olisi ihmisläheinen + ei seuraisi kotiin?
Itse en voisi tehdä työtä, jonka oven vain voisi sulkea. Koko elämäni on ollut ongelmanratkaisua ja pähkäilyä, siihen on tottunut. Pelkkä fyysinen toiminta ja toistuvat rutiinit saisivat pääni hajoamaan ja alkaisin varmaan hallusinoida ongelmia... Olen sitä tyyppiä, jolle dementia on armahdus.
Mä en pystyisi kaupan kassalle enää. Ongelma ei ole työn laadussa, vaan siinä, että en enää pysty vaan ottamaan vastaan määräyksiä ja suorittamaan - alan aina parannella asioita ja järjestellä järkevämpiä kokonaisuuksia. Sama kokemus on ollut yrittäjänä toimineella kaverilla, kun yritti mennä takaisin palkkatöihin.
Mutta aapeehän voi siihen kassaduuniin ryhtyä tai ainakin kokeilla. Ehkä kannattaa jättää korostamatta akateemisen uran vaihetta. Vaikka en toisaalta kyllä ymmärrä, miksi työnantajat haluaa loppuelmäkseen sitoutuneita työnhakijoita niihin tarjolla oleviin parin kuukauden pätkäduuneihinsa. Eikö parempi olisi, kun sellaiseen hakeutuva nimenomaan suunnittelisi olevansa siinä sen pari kuukautta, eikä siis kenelläkään olisi paha mieli kun työ ei jatkukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on aika urpo jos ylimielisyyttään ei voi koskea "rahvaiden töihin".
Luetun ymmärtäminen?
Itsekin hankin yliopistotutkinnon, mutta koko ajan enemmän tuntuu että kyllästyttää koko ala. Voisin hyvin tehdä jotain enemmän "duunarihommaa", jonkin amiskoulutuksen hankkiminenkin on käynyt mielessä.