Kohteliko joku opettaja/opettajat sinua kouluaikanasi mielestäsi epäoikeudenmukaisesti? Miten?

Olin erittäin ujo lapsi, sekä kotona että koulussa. Kotona kuulin jatkuvasti olevani vääränlainen, mykkä, hiiri, vammainen yms. koska olin hiljaiseksi peloteltu ja arka. Kotona oli väkivaltaa ja jatkuvaa arvostelua. Kaikki mitä tein oli väärin.

Koulussa meidän piti esittää viidennellä luokalla (oli vuosi 2000) kevätjuhlassa runo, jossa kaikki lausuvat muutaman lauseen vuorollaan. Seisoimme lavalla rivissä ja kun minun vuoroni tuli, menin lukkoon. En muistanut yhtään omaa osuuttani. Siinä kului ehkä 20 sekuntia (mikä tuntui ikuisuudelta) kun seuraava alkoi lausua omaa osuuttaan runosta.

Jostain syystä opettaja koki tarpeelliseksi näyttää meille nauhalta juuri sen esityksen kevätjuhlan päätteeksi. Olin videolla ihan punainen ja tärisin, pidättelin itkua mutta kyllähän sen nyt siitä videolta huomasi.

Opettaja nauroi ylimielisesti, että kannattaisiko opetella ensi kerralla paremmin. Luokkakaverit sen sijaan lohduttivat. Siinä meni pitkäksi aikaa luottamus aikuisiin. Että edes koulussa ei ollut luotettavaa ja oikeudenmukaista aikuista.

No se, etten päässyt puukäsitöihin tyttönä kun pojat otettiin sinne automaattisesti eikä tilaa jäänyt. yläasteella, tarkkaa vuotta en muista, ehkä 96 tai 97

Kirjoitin laudaturin , opettaja höpisi ettei voi nostaa päästötödistuksen arvosanaa 7 eikä nostanut. Kaverini sai lupauksen jos kirjoittaa magnan niin saa 8 ja sai. 70 -luvulla.

Se jäi ikuisesi häiritsemään, kun pojat saivat pelata jääkiekkoa ja meidät tytöt laitettiin luistelemaan kenttää ympäri ja tekemään jotain kukkoliukuja. Vanhanaikainen naisopettajamme ei antanut pelata edes ringetteä, kun "siinäkin voi likoille sattua jotain"

Nämäkin tarinat osoittaa oman kouluajan lisäksi, että opettajista vähintään 50 %:lla on mielenterveyden häiriöitä. Ei normaali aikuinen käyttäytyisi noin LASTA kohtaan.

2008 ja olin 8.luokkalainen. Luokanvalvojani oli englannin kielen opettaja, ja oli minua kohtaan aina todella inhottava. Olin hiljainen ja hyvätapainen oppilas, mutta 7.luokalla alisuorittaja ja sain englannista arvosanaksi kutosen, kuten kokeistakin. Seuraavana lukuvuotena aloin ihan oikeasti pänttäämään ja sain kokeista kaseja, mikä näkyi välitodistuksissa. Lukuvuoden lopussa todistuksessa komeili silti kutonen. Äitini soitti kouluun kysyäkseen että mitä helv ettiä ja opettajan tyly vastaus oli: ”Kyllä hän itse tietää miksi se numero on mikä on”. No en tiennyt. Edes se, etten uskaltanut hirveästi viitata hänen tunneillaan, ei voinut selittää asiaa. (kutosen oppilas joka ei viittaa = 6, kasin oppilas joka viittaa joskus = 6??) Annoin olla ja itkin pettymykseni itsekseni. Nyt aikuisena tiedän että olisin voinut ja olisi pitänyt valittaa. Arvosanan perustana oli opettajan henkilökohtainen mielipide minusta henkilönä.

Kuten olen jo useissa paikoissa kertonut ja painottanut. Ne ammatit joissa pitäisi auttaa ihmisiä, eli terveydenhuolto, koulujen ja päiväkotien henkilökunta jne., houkuttelevat joukkoonsa ylemmyydentuntoisia kiusaajia tai jopa pahempia. 

Ihan samalla lailla kun wilmasta voi laittaa oppilaasta palautetta tulisi voida laittaa opettajasta anonyymiä palautetta, mutta kuitenkin oman käyttäjätunnuksen takaa, ja kun palautteiden määrä ylittyisi tietyn määrän menisivät ne neuvoston käsiteltäväksi, jotka sitten päättäisivät jatkotoimenpiteistä. Kitkeytyisi huono aines pois.

Ala-asteen 4.-6. luokan opettaja. Sain kaikista aineista matalampia arvosanoja todistuksiin, kuin muut samantasoiset oppilaat. Erona oli vain se, että olin köyhien duunarien lapsi ja muut paikallisten opettajien, lääkärien, kunnan virkamiesten lapsia. Tämä tapahtui 80-luvun lopulla pienen kunnan alakoulussa, jossa luokanopettajalla oli jumalaa suuremmat oikeudet. Kun siirryin isommalle yläasteelle ja opettajat vaihtuivat ja jokaisella aineella oli oma opettaja, arvosanani nousivat kaksi pykälää jo seiskaluokan joulutodistuksessa. Tuskin kuitenkaan olin mystisesti kasvattanut älynlahjojani edellisen kesän ja syksyn aikana...

Niin kuin näkee peukutusten määrästä, aihe ei ketään kiinnosta. Opettajat eivät osaa tulkita arkaa oppilasta tai eivät ainakaan osanneet silloin kun itse kävin peruskoulua ja lukiota. Kokemuksia on paljon, mutta eniten olen muistellut katkerasti 9 luokan luokanohjaajan omasta aineesta antamaa 9 kun muuten oli 10 koko yläasteen. Osaaminen tai käytökseni ei muuttunut mutta kiusaaminen muiden oppilaiden osalta raaistui ja luokanohjaaja mielisteli vanhempia monasti luokallejääneitä kiusaajakorstoja. Olen koko aikuisikäni ajatellut että otan yhteyttä luokanohjaajaan ja kerron mitä koin, mutta se jäi. Alle vuosi sitten näin hänen kuolinilmoituksen lehdessä. 80 luvun loppu.

Olin 5lk. kiusattu ja muutenkin arka lapsi. Pelattiin koulussa poliisia ja roistoa. Oli minun vuoro juosta karkuun ja kun jäin kiinni sellaiselle kiusaajapojalle, tämä alkoi potkimaan ja (muistaakseni) vetämään hiuksista yhden toisen kanssa. Eräs miesopettaja näki tämän kaiken ja sanoi vain välinpitämättömästi näille pojille: "älkääpä noin kovasti". Muutenkin oli ihmeellinen, kun valitti minulle ja joillekin muille syrjityille siitä, kun ei löydetty liikuntatunneilla paria vaikka oltiin jo viidesluokkalaisia. 

t. 17v tyttö 

Ruotsinope löi kirjalla päähän kun en ollut tehnyt läksyjä. Joskus vuonna 2002-2003 eli ei edes kovin kauan aikaa sitte.

70- luvulla toisella luokalla ollessani , oli laulukokeet. Jokainen vuorollaan meni luokan eteen ja esitti jonkun laulun. Minä en osannut laulaa , tämän opettaja oli jo monta kertaa sanonutkin koko luokan kuullen. Esitin sen lauluni ja opettaja laulun jälkeen rupesi nauramaan ja matki lauluani. Seisoin luokan edessä ja tärisin ahdistuksesta. Laulaminen oli kamalaa ja palaute vielä kamalampaa. Osa luokasta nauroi opettajan mukana. Kiusattin minua tuon jälkeen pitkän aikaa.

Kolmannella luokalla piti pitää kirjaesitelmä. Vuosi taisi olla 95 tai 96. Minulla oli r-vika. Mielestäni esitelmäni oli hyvä, olin käyttänyt siihen aikaa ja vaivaa. Opettaja alkoi esitelmäni jälkeen matkia puhetapaani selkeästi kurkkuärrää korostaen ja hymyili ivallisesti. Sain esitelmästä numeroksi 6-

Opettajan oma tytär, jonka "esitelmä" oli luettu lähes suoraan kirjan takakannesta, sai arvosanaksi 9.

Ei kovin paha, mutta mieleen on jäänyt todennäköisesti loppuiäksi. Ala-asteen kuviksen tunnilla tehtävänä oli piirtää, miltä kuvittelee Mariaanien haudassa näyttävän. Piirsin kalojen koulun, jota opettaja sitten haukkui, ettei siellä tuollaista voi olla. Mielikuvitus kielletty 90-luvun alussa.