Lapsen kaveri (6v) synttäreillä ja pöydässä huusi heti "Mulle hirveesti kaikkea"

No olipas nyt kamalaa. Kai komensit kersan nurkkaan häpeämään ja nöyryytit okein kunnolla haukkumalla ahneeksi läskiksi ja idiootiksi kun ei tajua odottaa edes vuoroaan.

lapsi ainakin oli rehellinen ja kertoi mitä halusi ja arvosti kaikki herkkuja mitä olit laittanut eikä nirsoillut ja kursaillut. Ja kävi varmasti vähän kierroksilla pelkästä juhlailosta mutta sehän on Suomessa väärin. 

Tosiaan mykkä ja nirso lapsi on paljon parempi. Itse asiassa paras vieras on sellainen joka ei vaivaudu paikalle. Emäntä voi puputtaa itse kaikki tarjottavat hiljaisuudessa.

Minun 4-vuotiaani oli kaverin juhlissa tarjoilut nähtyään innoissaan kiljaissut "Jes, näin paljon kaikkee" Jolloin lapsen kaverin äiti oli tullut torumaan, että kyllä pitää toisen kotona osata hillitä itsensä. Se siitä juhlailosta sitten.

Minä ottaisin tuon suurena kohteliaisuutena. Monet ovat ronkeleita tuon ikäisenä. Just ja just syövät täytekakkuja nuo 6-vuotiaat. Snack-tikut, joissa on leipää, juustoa, paprikaa, kurkkua, tomaattia, lihapullia, nakkeja tms. maistuvat yleensä kaikille alkuruoaksi ja estävät kamalan sokerihumalan syntymisen. 

Kyseessä on 6-vuotias lapsi.. Enemmän olen huolissani kun näen esiteineijä, joilla ei ole minkäänlaisia köytöstapoja tai kunnioitusta vanhempia ihmisiä kohtaan. 

Elämä on huomattavasti helpompaa, kun jotkut lasten huikkailut eivät saata pois raiteiltaan.

Tyytyväinen vieras, joka arvosti emännän tarjoiluita.

Ihana otus!

Miksi valitsit lasten juhliin sottaisia ruokia joita sitten joudut itse lautaselle asettelemaan?

Löysää pipoa, jooko?

Vierailija kirjoitti:

Minun 4-vuotiaani oli kaverin juhlissa tarjoilut nähtyään innoissaan kiljaissut "Jes, näin paljon kaikkee" Jolloin lapsen kaverin äiti oli tullut torumaan, että kyllä pitää toisen kotona osata hillitä itsensä. Se siitä juhlailosta sitten.

Voi jeesus mikä äippä torumassa. Varsinainen ilon pilaaja. Voi miksi, miksi tuollaisia ihmisiä onkaan olemassa. Miten tuossa tilanteessa voi lohduttaa pientä riemun kiljahtelijaa, että Kassun äiti nyt ei oikein tajua (yhtään mitään) ja älä välitä, siinä ei ollut mitään torumisen aihetta.

Äh. Tekisi mieli kostoksi jossain toisessa tilaisuudessa torua vastaavasti Kassun äitiä etteipä nyt tehdä ollenkaan noin, pitäähän sitä osata aikuisen ihmisen käyttäytyä.

Ihana 6-vuotias! Sanoi ääneen sen, mitä mä en koskaan uskalla vaikka ajattelen :)

t. nainen 44 v.

Harvat saaihania  herkkumättöjä kotona. Lapset odottaa hartaana synttäriherkkupöytään pääsemistä -- ja kun vihdoin taivas aukeaa-- niin "nyt suu kiinni ja käyttäytykää!"

Jaoit ihan vuorolaput lapsukaisille?

.

Hyi sinua.

Heh, tässä muistelus 1980-luvulta, kun olin erään kaverini syntymäpäiväjuhlissa: Olimme istuneet juhlapöytään ja otimme kakkua sekä keksejä, karkkia, mitä nyt pöydässä oli. Olimme n 8-9-vuotiaita. Kukaan ei kyllä "rohmunnut" mitään, ihan kiltisti olimme. 

Syntymäpäiväsankarin äiti tuli hetken kuluttua katsomaan, miten kakunsyönti ym sujuu ja kiljaisi: "Voi hyvänen aika kun te olette ottaneet paljon kakkua! Ei voi olla totta, että te syötte noin paljon! Ettekö te ole syöneet kotona ollenkaan?".   Katsoimme häntä suu auki ja muistan kun yritin häpeissäni peitellä lautasta, jos se vaikka olisin kuitenkin ollut minä, joka otti kakkua liikaa. Syntymäpäiväsankari alkoi itkeä ja hyvin hiljaista oli pöydässä sen jälkeen.

Minä pitäisin tuota huumorina ja osoituksena siitä, että lapsi on innostunut. Parempi että tarjottavat kelpaavat kuin että nirsoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Heh, tässä muistelus 1980-luvulta, kun olin erään kaverini syntymäpäiväjuhlissa: Olimme istuneet juhlapöytään ja otimme kakkua sekä keksejä, karkkia, mitä nyt pöydässä oli. Olimme n 8-9-vuotiaita. Kukaan ei kyllä "rohmunnut" mitään, ihan kiltisti olimme. 

Syntymäpäiväsankarin äiti tuli hetken kuluttua katsomaan, miten kakunsyönti ym sujuu ja kiljaisi: "Voi hyvänen aika kun te olette ottaneet paljon kakkua! Ei voi olla totta, että te syötte noin paljon! Ettekö te ole syöneet kotona ollenkaan?".   Katsoimme häntä suu auki ja muistan kun yritin häpeissäni peitellä lautasta, jos se vaikka olisin kuitenkin ollut minä, joka otti kakkua liikaa. Syntymäpäiväsankari alkoi itkeä ja hyvin hiljaista oli pöydässä sen jälkeen.

Minäkin muistan miten lapsena yksillä synyymäpäivillä syntymäpäiväsankari sanoi, että ei saa ottaa lisää kakkua, että jää myöhemmin tuleville sukulaisvieraille. Tuntui erikoiselta, koska kotona olin oppinut siihen, että juhlissa kaikki saavat ottaa miten paljon haluavat. Jotkut vaan laskevat tarjoilut niin tiukille, että näköjään iskostavat sen ajattelutavan lapsillekin.