Onko kukaan parantunut masennuksesta, vaikka elämänlaatu olisi IHAN per..seestä?

Jaa, ehkäpä, mutta eikö parempi vaihtoehto olisi yrittää muuttaa niitä huonoa oloa aiheuttavia asioita? Jos istut naulaan, niin et kai ole niin jäärä että jäisit siihen istumaan?

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ehkäpä, mutta eikö parempi vaihtoehto olisi yrittää muuttaa niitä huonoa oloa aiheuttavia asioita? Jos istut naulaan, niin et kai ole niin jäärä että jäisit siihen istumaan?

Hohhoijaa, kun on sellaisia asioita mitä ei voi muuttaa. Kuten oma sairaus tai omaishoitajuus + köyhyys. Luuletko, että asioiden muuttaminen ei itselle ole vaan tullut mieleen? Ap

dii

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ehkäpä, mutta eikö parempi vaihtoehto olisi yrittää muuttaa niitä huonoa oloa aiheuttavia asioita? Jos istut naulaan, niin et kai ole niin jäärä että jäisit siihen istumaan?

 

Hohhoijaa, kun on sellaisia asioita mitä ei voi muuttaa. Kuten oma sairaus tai omaishoitajuus + köyhyys. Luuletko, että asioiden muuttaminen ei itselle ole vaan tullut mieleen? Ap

Tulee mieleen, että joitain juttuja elämässä ehkä voi yrittää muuttaa, ei tietenkään noita perusspeksejä. Jotain, mikä vaikuttaisi mielialaasi positiivisesti. Esim. liikunnan lisääminen, joku harrastus...

Oon yrittänyt 10 vuotta enkä silloin edes ollut masentunut. Mutta en usko. Realiteetit on mitä on. Ja mitä enemmän vaikka opiskelee, kun siihen vielä pystyy kun sentään pää toimii joskus jotenkin. Näkee omaa ikäluokkaa tai emt "vertaisryhmää" tai jos näkee vähäisiä kavereita. Sitä enemmänhän masentuu kun ymmärtää mistä kaikesta itse on joutunut itse luopumaan, kuten esimerkiksi normaalista elämästä, arjessa selviämisestä, normaalista päivästä, terveydestä, harrastuksista. Ja sitten kun näkee tai puhuu vaikka perheen tai ystävän kanssa, ei myöskään voi sanoa mitään, koska se kuormittaa heitä.