Millainen se tilanne oli kun ilmoitit puolisollesi haluavasi erota tai hän sinulle

Ei kai sitten eronneita paikalla

Kyllä ne sanat romahduttivat maailmani. Itkin kirjaimellisesti kuukauden, vaikken ollut itkenyt vuosikymmeniin.

Tästä jo vuosia aikaa. Luottamus ja turvallisuudentunne hävisivät elämästäni pysyvästi.

MIES

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne sanat romahduttivat maailmani. Itkin kirjaimellisesti kuukauden, vaikken ollut itkenyt vuosikymmeniin.

Tästä jo vuosia aikaa. Luottamus ja turvallisuudentunne hävisivät elämästäni pysyvästi.

MIES

Millainen se itse tilanne oli?

Miten hän sen kertoi, missä, mitä sen jälkeen (heti)

Avokki oli ollut muutaman päivän kurssimatkalla (tai niin ainakin väitti) ja kun piti tulla takaisin niin tulikin vain tekstari että se oli siinä.

Se oli jälkikäteen vahvalla tunnesuodattimella mietittynä aika jännä tunne kun tuntuu että maa kirjaimellisesti romahtaa jalkojen alta.

Istuttiin pöydän ääreen keskustelemaan ja molemmat totesivat ettei tämä suhde toimi. Oli raskasta käydä se keskustelu, mutta muuten olisimme ennen pitkää eronneet riidoissa ovia paiskoen. Olen ylpeä siitä että saimme hoidettua eron fiksusti! Ennen eroa ilmapiiri oli tulehtunut, eropäätöksen jälkeen helpottunut.

Sain hänet yllättäen kiinni viestittelystä toisen naisen kanssa. Sopivat treffejä seuraavalle päivälle. Järkytyin ja suutuin ja lähdin. Noin tunnin päästä tapasimme ja hän sanoi että ei halua enää olla kanssani. Lähdin ja sen jälkeen hän ei enää vastannut puheluihini tai viesteihini. Jätti aivan yksin kysymysteni kanssa. Oli ihan hirveää aikaa. Tästä aikaa jo lähes 20 vuotta mutta tunnen että tämä tapaus vaikuttaa minuun edelleen.

Heti eron jälkeen laihduin n.20kg muutamassa viikossa kun en pystynyt syömään, en ollut ennenkään mitenkään lihava joten kuihduin aivan olemattomiin. Yritin kyllä syödä mutta suu ei vain auennut. Tämän vuoksi aloin pyörtyilemään ja jouduin käydä sairaalassakin.

Jos exäni olisi suostunut kanssani keskustelemaan ja käymään asiat edes jollain tavalla läpi niin olisin varmasti selvinnyt paremmin. Uskon että juuri tämä tapahtuma exän kanssa teki minusta tällaisen kuin tänä päivänä olen, niin hyvässä kuin pahassa.

En edelleenkään tiedä miksi minut jätettiin. Meillä oli ihan kiva suhde ja mitään merkkejä erosta ei ollut.

Virhe oli koko yhteen meno, eikä minkäänlaista fyysistä kontaktia ollut aika päiviin. Arki-asioista puhuttiin, eipä juuri muuten.

Mies etääntyi ensin, ja muuttui aina vain kylmemmäksi. Eipä se minunkaan tunteeni siitä lämmennyt, ja lopulta ilmoitin että haluan erota. Oltiin siis aviossa.

No sepä olikin miehelle shokki! Kun mitään syytä eroon ei ollut! Kaikki ihan hyvin, kuulemma.

Minä en kuitenkaan nähnyt mitään pointtia roikkua kuolleessa suhteessa ja pidin pääni. Hain eron yksin. 

Nyt elän sinkkuna ja katson todellakin eteeni.