Oletteko ihastuneet itseänne selvästi paremman
näköiseen ja korkeammin koulutettuun, varallaanpahan ihmiseen? Miten olette päässeet asian yli? Itseäni ärsyttää se, että mulla on jonkinlaisia lämpimiä fiiliksiä yhtä miestä kohtaan työpaikalla, vaikka olemme täysin eri maailmoista. Olisipa kiva olla nuori ja kaunis, korkeasti koulutettu, niin ei tarvitsisi nolostua, kun katsoo häntä vahingossa vähän liian ihailevasti.
Kommentit (7)
No siis tän palstan mukaan jokaikinen ihastukseni koko elämäni ajalta on ollut itseäni parempitasoisempi sillä olen aina saanut pakit kun olen lähestynyt ihastuksiani.
Varallaanpahan tarkoittaa varmaan varakkaampaan? No joo, mieheni oli aikoinaan paljon korkeammin koulutettu kuin minä ja hyvän näköinen, mutta ei vielä silloin varakas, mutta oli hyvin kunnianhimoinen ja huolellinen raha-asioiden hoitamisessa. Erona oli, että hän ihastui minuun.
Meillä oli mukavaa yhdessä, kaikki sujui ja niin sujuu vieläkin, yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen.
En ymmärrä miten nuo asiat voisivat erottaa ihmiset, jos kaikki muu on sopivaa. Vaikka en ollut silloin rikas ja korkeasti koulutettu, niin ei minua oltu kasvatettu nöyristelemään. En voivotellut sitä mitä en ole, vaan selkä suorana kävelin ja tein hyvin kaikki ne asiat mitä pitikin. Olin ammatustani ylpeä ja pidin silloinkin itsestäni.
Kolmonen, olit kuitenkin nuori ja kaunis ja upea vartalo?
Haluaisin hyvännäköisen, hoikan ja KAUNIIN vaaleahiuksisen miehen.
He ovat hyvin, hyvin harvinaisia, joten vielä ei ole tärpännyt.
Olen ihastunut varattuun, nuoreen, kauniiseen naiseen, tuollaiseen ei ole mitään mahdollisuutta ja ikinä en unohda miltä näytti kun alasti tuli paljuun mun kanssa synkkänä ja kylmänä syysyönä.
Olen ihastunut ja sittemmin rakastunut palavasti, menin sen kanssa naimisiin. Naimisissa nyt 15 vuotta, kolme lasta ja hyvin menee.
Ne on ihan muut asiat kuin koulutus, varallisuus tai komeus/kauneus jolle parisuhde perustuu. Esimerkiksi sama arvomaailma, huumori ja aito rakkaus toista kohtaan on meidän liiton kantavat voimat.
up